Työnkuva ja työprosessi haltuun - kehittämisprosessi päiväkoti Kuperkeikassa
Haapanen, Marjo (2010)
Haapanen, Marjo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112114875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112114875
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa kehittämisprosessia, joka aloitettiin vuoden 2010 alussa päiväkoti Kuperkeikassa Porvoossa. Tarve kehittämiseen nousi arjen työssä todetuista haasteista. Kehittämisprosessin tavoitteena oli työnkuvan ja työprosessin hahmottaminen ja muokkaaminen, jotta arjen toiminnan sujuvuus paranisi. Kehittämisprosessiin osallistui koko työyhteisö ja sitä toteutettiin sekä arjen työssä että pitämällä yhteisiä palavereita kerran kuukaudessa. Kehittämisprosessi jatkuu syksyllä 2010 näkökulmilla ja tavoitteilla, jotka kevään prosessissa muodostuvat keskeisiksi jatkoa ajatellen.
Kehittämisprosessin teoreettisia näkökulmia ovat kehittämistyö varhaiskasvatuksessa, yhteisöllinen kehittäminen ja työssä oppiminen, arvioiva työote, systeemiajattelu sekä muutoksen johtaminen. Kehittämisprosessin toteutuksessa oli toimintatutkimuksellisia piirteitä ja prosessi muotoutui ja tarkentui edetessään. Prosessin toteutuksessa käytettiin sekä sovelluksia valmiista menetelmistä että itse kehitettyjä menetelmiä. Olennaista menetelmien valinnassa oli se, että ne mahdollistivat yhteisen oppimisen ja kehittämisen sekä arvioivan työotteen kehittymisen.
Kehittämisprosessin arviointitietoa kerättiin eri menetelmillä. Prosessin aikana aineistoa kerättiin arjen työssä kommenttivihkojen avulla, välikyselyillä sekä prosessin ohjaajan muistiinpanoina. Loppuarviointi toteutettiin yhteisessä arviointipalaverissa, jossa nauhoitettiin pienryhmien arvioinnit. Lisäksi jokainen työyhteisön jäsen antoi kirjallisen loppupalautteen prosessin ohjaajalle. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Arvioinnin perusteella voitiin todeta, että kehittämisprosessi selkiytti työnkuvaa ja auttoi työyhteisöä ymmärtämään työprosessin kokonaisuutta. Prosessin aikana tehtiin myös konkreettisia muutoksia työnkuvaan ja työprosessiin liittyen. Prosessi auttoi työntekijöitä tekemään toimivia ratkaisuja erilaisissa arjen tilanteissa ja toiminnan sujuvuus parani. Arviointi osoitti myös sen, että kehittämisprosessi oli aktivoinut Kuperkeikan työyhteisöä tarkastelemaan työtään kriittisesti ja tekemään tarvittavia muutoksia, jotta kasvatustavoitteet toteutuisivat aikaisempaa paremmin.
Henkilökohtaisena tavoitteena opinnäytetyössä oli lisätä ammatillista osaamista kehittämistyön ohjaamisesta ja muutoksen johtamisesta. Prosessin aikana sekä teoreettinen tietämykseni että käytännön osaaminen kehittämistyön toteuttamisesta lisääntyivät. Opin myös käyttämään menetelmiä, jotka mahdollistavat työn kehittämisen arjessa. Prosessi lisäsi myös arviointiosaamistani sekä omien vahvuuksien ja kehityshaasteiden tiedostamista.
Kehittämisprosessin teoreettisia näkökulmia ovat kehittämistyö varhaiskasvatuksessa, yhteisöllinen kehittäminen ja työssä oppiminen, arvioiva työote, systeemiajattelu sekä muutoksen johtaminen. Kehittämisprosessin toteutuksessa oli toimintatutkimuksellisia piirteitä ja prosessi muotoutui ja tarkentui edetessään. Prosessin toteutuksessa käytettiin sekä sovelluksia valmiista menetelmistä että itse kehitettyjä menetelmiä. Olennaista menetelmien valinnassa oli se, että ne mahdollistivat yhteisen oppimisen ja kehittämisen sekä arvioivan työotteen kehittymisen.
Kehittämisprosessin arviointitietoa kerättiin eri menetelmillä. Prosessin aikana aineistoa kerättiin arjen työssä kommenttivihkojen avulla, välikyselyillä sekä prosessin ohjaajan muistiinpanoina. Loppuarviointi toteutettiin yhteisessä arviointipalaverissa, jossa nauhoitettiin pienryhmien arvioinnit. Lisäksi jokainen työyhteisön jäsen antoi kirjallisen loppupalautteen prosessin ohjaajalle. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Arvioinnin perusteella voitiin todeta, että kehittämisprosessi selkiytti työnkuvaa ja auttoi työyhteisöä ymmärtämään työprosessin kokonaisuutta. Prosessin aikana tehtiin myös konkreettisia muutoksia työnkuvaan ja työprosessiin liittyen. Prosessi auttoi työntekijöitä tekemään toimivia ratkaisuja erilaisissa arjen tilanteissa ja toiminnan sujuvuus parani. Arviointi osoitti myös sen, että kehittämisprosessi oli aktivoinut Kuperkeikan työyhteisöä tarkastelemaan työtään kriittisesti ja tekemään tarvittavia muutoksia, jotta kasvatustavoitteet toteutuisivat aikaisempaa paremmin.
Henkilökohtaisena tavoitteena opinnäytetyössä oli lisätä ammatillista osaamista kehittämistyön ohjaamisesta ja muutoksen johtamisesta. Prosessin aikana sekä teoreettinen tietämykseni että käytännön osaaminen kehittämistyön toteuttamisesta lisääntyivät. Opin myös käyttämään menetelmiä, jotka mahdollistavat työn kehittämisen arjessa. Prosessi lisäsi myös arviointiosaamistani sekä omien vahvuuksien ja kehityshaasteiden tiedostamista.