Käyttäytyminen ei käskystä muutu : Liikuntaneuvonnan keskeyttäneet asiakkaat Liike luo elämää -hankkeessa
Ahtiainen, Kirsi; Nousiainen, Salla-Maari (2010)
Ahtiainen, Kirsi
Nousiainen, Salla-Maari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814715
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaiset liikuntaneuvonta-asiakkaat keskeyttävät liikuntaneuvontaprosessin Liike luo elämää -hankkeessa. Opinnäytetyössä luotiin myös profiili kuvaamaan tyypillistä liikuntaneuvonnan keskeyttänyttä asiakasta. Liike luo elämää on Etelä-Savossa toimiva terveysliikuntahanke, joka tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäiselle väestölle. Opinnäytetyön avulla Liike luo elämää -hankkeen koordinoijat voivat pyrkiä parantamaan liikuntaneuvontaprosessia siten, että asiakkaat saataisiin pysymään mukana liikuntaneuvonnassa koko prosessin ajan.
Liikuntaneuvonta on yksilöllistä opastusta ja neuvontaa terveyteen liittyvissä asioissa. Liikuntaneuvonnan tavoitteet muodostuvat asiakkaan elämäntilanteesta, pyrkimyksistä, terveydentilasta ja siitä, mitä hän on valmis muuttamaan omassa käyttäytymisessään. Liikuntakäyttäytymisen muuttaminen on palapeliä, jossa monien osien on sovittava kohdalleen. Palapelin kokoamisen apuna käytetään terveyden edistämiseen käytettyjä malleja ja toimintatapoja. Liike luo elämää -hankkeessa näitä malleja ovat precede-proceed-malli ja transteoreettinen muutosvaihemalli.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohdejoukkona olivat eteläsavolaiset 18–64-vuotiaat ihmiset, jotka keskeyttivät Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvontaprosessin. Otos koostui 59 keskeyttäneestä asiakkaasta. Otosta verrattiin Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvonnassa jatkaneisiin asiakkaisiin (423 asiakasta). Opinnäytetyössä käytettiin valmiiksi kerättyä Excel- taulukkomuodossa olevaa aineistoa, joka on rajattu syksystä 2008 tammikuulle 2010.
Tutkimuksemme osoitti, että tyypillisimmät Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvonnan keskeyttäneet asiakkaat ovat keski-ikäisiä työssäkäyviä ihmisiä, jotka liikkuvat suosituksiin nähden vähän ja kamppailevat painonhallinnan kanssa. He kokevat kuitenkin elämänlaatunsa ja motivaationsa liikuntaan hyväksi. Tutkimuksemme tulokset ovat suuntaa-antavia, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia liikuntaneuvonnan keskeyttäneitä asiakkaita. Tuloksille ei löydy suoranaista vertailupohjaa, koska vastaavaa tutkimusta samasta ikäryhmästä ei ole. Mielestämme jatkossa tulisi tutkia myös sitä, miksi asiakkaat keskeyttävät liikuntaneuvonnan.
Liikuntaneuvonta on yksilöllistä opastusta ja neuvontaa terveyteen liittyvissä asioissa. Liikuntaneuvonnan tavoitteet muodostuvat asiakkaan elämäntilanteesta, pyrkimyksistä, terveydentilasta ja siitä, mitä hän on valmis muuttamaan omassa käyttäytymisessään. Liikuntakäyttäytymisen muuttaminen on palapeliä, jossa monien osien on sovittava kohdalleen. Palapelin kokoamisen apuna käytetään terveyden edistämiseen käytettyjä malleja ja toimintatapoja. Liike luo elämää -hankkeessa näitä malleja ovat precede-proceed-malli ja transteoreettinen muutosvaihemalli.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohdejoukkona olivat eteläsavolaiset 18–64-vuotiaat ihmiset, jotka keskeyttivät Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvontaprosessin. Otos koostui 59 keskeyttäneestä asiakkaasta. Otosta verrattiin Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvonnassa jatkaneisiin asiakkaisiin (423 asiakasta). Opinnäytetyössä käytettiin valmiiksi kerättyä Excel- taulukkomuodossa olevaa aineistoa, joka on rajattu syksystä 2008 tammikuulle 2010.
Tutkimuksemme osoitti, että tyypillisimmät Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvonnan keskeyttäneet asiakkaat ovat keski-ikäisiä työssäkäyviä ihmisiä, jotka liikkuvat suosituksiin nähden vähän ja kamppailevat painonhallinnan kanssa. He kokevat kuitenkin elämänlaatunsa ja motivaationsa liikuntaan hyväksi. Tutkimuksemme tulokset ovat suuntaa-antavia, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia liikuntaneuvonnan keskeyttäneitä asiakkaita. Tuloksille ei löydy suoranaista vertailupohjaa, koska vastaavaa tutkimusta samasta ikäryhmästä ei ole. Mielestämme jatkossa tulisi tutkia myös sitä, miksi asiakkaat keskeyttävät liikuntaneuvonnan.