Musikaali "nextille levelille" : Lauluvalmentajan merkitys musikaaliproduktiossa

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee produktiokohtaisen lauluvalmentajan merkitystä musikaalituotannoissa. Musikaalien arvostus Suomessa on kasvanut vuosien kuluessa, ja musiikkiteatterikoulutuksen myötä osaaminen lisääntynyt. Lauluvalmentajien työ on kehittynyt, ja heitä palkataan teattereihin kyllä enenevissä määrin, mutta ei vielä läheskään aina. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lauluvalmentajan ammatista, ja tarkastella sen merkityksellisyyttä. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin musiikki- ja teatterialan ammattilaisilta teemahaastatteluilla. Haastateltavana oli kaksi näyttelijää, kaksi lauluvalmentajaa, kapellimestari sekä kapellimestarin assistentti. Erilaisten näkökulmien saamiseksi haastateltaviksi valittiin eri ammattikuntien edustajia, joilla on kokemusta erilaisista produktioista. Kukin haastattelu äänitettiin ja litteroitiin aineiston analysointia varten. Aihetta käsiteltiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: 1) mikä on lauluvalmentajan merkitys, ja 2) millaista osaamista lauluvalmentajalla tulisi olla. Haastattelujen lisäksi tietoperusta laadittiin musiikkiteatteriin liittyvästä kirjallisuudesta. Kaikki haastateltavat pitivät lauluvalmentajaa tärkeänä osana musikaaliproduktiota. He kokivat, että lauluvalmentaja nostaa produktion seuraavalle tasolle. Laulupedagogisia ja sosiaalisia taitoja sekä näyttelijäntyöllistä tietämystä pidettiin tärkeänä lauluvalmentajan työssä. Tutkimushaastattelujen perusteella voidaan sanoa, että lauluvalmentaja on olennainen osa musikaalin taiteellista työryhmää, ja sellainen tulisi palkata musikaaliproduktioon laadukasta lopputulosta haettaessa.

The present thesis discusses the significance of vocal coaching in musical productions. In Finland, the general appreciation of musicals has been on the rise in recent years, and with the developing musical theatre education in Finland, expertise and proficiency has increased. Vocal coaching as a profession has evolved, and vocal coaches are hired increasingly in theatres, although still not in every occasion. The aim of the present thesis is to increase awareness of vocal coaching as a profession, and study its importance. The data for the study was collected from music and theatre professionals using qualitative methods, namely semi-structured interviews. The participants included two actors, two vocal coaches, a conductor and a conductor’s assistant. In order to gain a variety of perspectives, the participants were chosen from different fields of expertise, with experience from different types of productions. Each interview was recorded and transcribed for analysis. The topic was studied through two research questions: 1) what is the significance of a vocal coach, and 2) what kinds of skills and proficiencies should a vocal coach possess. In addition to the interviews the topic was studied through the use of relevant literature. All of the participants considered the vocal coach to be an important part of the musical production, and felt that a vocal can coach raise the production to the next level. Vocal pedagogical skills, social skills and knowledge of the craft of acting were considered important for vocal coaches. Based on the interviews it can be concluded that the vocal coach is an important part of the creative team, and in order to achieve a high-quality end result, a vocal coach should be hired for musical productions.