Musiikin käyttö 5-9- vuotiaiden kehitysvammaisten lasten opetuksessa
Päivärinta, Paula; Intke, Nina (2010)
Päivärinta, Paula
Intke, Nina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111314439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111314439
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, minkälaisia menetelmiä ja musiikin elementtejä kehitysvammaisten lasten musiikin opetuksessa voidaan käyttää. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena. Selvitystehtävinä siinä olivat musiikkituokioiden järjestäminen ja kuvaaminen, palautteen kerääminen ja musiikkituokioiden sisällön analysointi palautteen avulla. Lisäksi kirjallisuuden avulla on kuvattu kehitysvammaisuutta, kehitysvammaisen lapsen opetusta ja palvelujärjestelmää sekä musiikkikasvatusta.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus on järjestetty pitämällä 10 musiikkituokiota 5-9- vuotiaille kehitysvammaisille lapsille. Aineisto on kerätty haastattelemalla koulun henkilökuntaa ryhmähaastattelulla. Haastateltavia työntekijöitä oli neljä ja he olivat mukana jokaisella musiikkikerralla.
Haastattellut työntekijät antoivat hyvää palautetta siitä, millaisia menetelmiä voidaan soveltaa musiikin opetukseen harjaantumisopetuksessa. Haastattelussa tärkeiksi asioiksi nousivat etukäteen suunnittelu, selkeä alku ja loppu sekä selkeä runko. Nämä asiat auttavat haastateltavien mukaan kehitysvammaista lasta hahmottamaan musiikkihetken kulun. Aineiston perusteella opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa käytetyt musiikilliset menetelmät ovat käytettävissä kehitysvammaisten lasten opetukseen, mutta niitä pitää kehittää edelleen.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus on järjestetty pitämällä 10 musiikkituokiota 5-9- vuotiaille kehitysvammaisille lapsille. Aineisto on kerätty haastattelemalla koulun henkilökuntaa ryhmähaastattelulla. Haastateltavia työntekijöitä oli neljä ja he olivat mukana jokaisella musiikkikerralla.
Haastattellut työntekijät antoivat hyvää palautetta siitä, millaisia menetelmiä voidaan soveltaa musiikin opetukseen harjaantumisopetuksessa. Haastattelussa tärkeiksi asioiksi nousivat etukäteen suunnittelu, selkeä alku ja loppu sekä selkeä runko. Nämä asiat auttavat haastateltavien mukaan kehitysvammaista lasta hahmottamaan musiikkihetken kulun. Aineiston perusteella opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa käytetyt musiikilliset menetelmät ovat käytettävissä kehitysvammaisten lasten opetukseen, mutta niitä pitää kehittää edelleen.