Ikääntyneiden ravitsemuksen toteutuminen lyhytaikaisessa osastohoidossa
Ala-Korpi, Eemeli; Nokelainen, Joonas (2019)
Ala-Korpi, Eemeli
Nokelainen, Joonas
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016351
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla hoitajien näkemyksiä siitä, miten ikääntyneen ravitsemus toteutuu lyhytkestoisessa osastohoidossa. Tarkoituksena oli löytää ongelmakohdat ja edistävät tekijät ikääntyneiden osastohoidossa. Pyrimme opinnäytetyömme kautta selvittämään sitä, mikä ravitsemushoidossa onnistuu ja mikä ei. Tavoitteena oli saada esille tietoa, jonka kautta voidaan parantaa menettelytapoja ravitsemuksen toteutumiseen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Soiten terveyskeskuksen yleislääketieteen osaston kanssa. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelulla. Opinnäytetyöhön haastateltiin seitsemää hoitajaa, joista kaksi oli sairaanhoitajia ja loput perus- tai lähihoitajia. Vastausten analysointi tapahtui induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Saamissamme tuloksissa tulivat ilmi ravitsemushoidon organisointi ja organisoimattomuus. Näistä tuloksista selvisi, että hoitajat kokivat ravitsemushoidon toteuttamisen suurimmaksi ongelmaksi kiireen. Tästä voimme päätellä, että ikääntyneen ravitsemushoitoa tulisi kehittää osastolla luomalla hoitajille lisää aikaa ruokailuhetkissä avustamiseen ikääntyneille. Muut hoitotyön toiminnot keskeyttivät joskus ruokailuhetket, eikä ruokailuajoissa oltu otettu tätä huomioon. Ruokailuaikojen säännöllisyydestä oli eriäviä mielipiteitä. Lääkkeiden sekoittaminen ruokaan koettiin pääsääntöisesti ruokailukokemusta haittaavana tekijänä. Hoitajilla ei juurikaan ollut tietoa Eviran virallisista ravitsemussuosituksista ikääntyneen ihmisen kohdalla. Tuloksistamme kävi ilmi, että kukaan hoitajista ei ollut työelämässä saanut koulutusta kyseisiin suosituksiin liittyen. Tässä on tulevaisuuden opinnäytetöitä ajatellen erinomainen aihepiiri. Tästä voi esimerkiksi järjestää teemapäivän, joka saattaa hyvin toteutettuna tukea hoitajien ammatillista osaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Soiten terveyskeskuksen yleislääketieteen osaston kanssa. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelulla. Opinnäytetyöhön haastateltiin seitsemää hoitajaa, joista kaksi oli sairaanhoitajia ja loput perus- tai lähihoitajia. Vastausten analysointi tapahtui induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Saamissamme tuloksissa tulivat ilmi ravitsemushoidon organisointi ja organisoimattomuus. Näistä tuloksista selvisi, että hoitajat kokivat ravitsemushoidon toteuttamisen suurimmaksi ongelmaksi kiireen. Tästä voimme päätellä, että ikääntyneen ravitsemushoitoa tulisi kehittää osastolla luomalla hoitajille lisää aikaa ruokailuhetkissä avustamiseen ikääntyneille. Muut hoitotyön toiminnot keskeyttivät joskus ruokailuhetket, eikä ruokailuajoissa oltu otettu tätä huomioon. Ruokailuaikojen säännöllisyydestä oli eriäviä mielipiteitä. Lääkkeiden sekoittaminen ruokaan koettiin pääsääntöisesti ruokailukokemusta haittaavana tekijänä. Hoitajilla ei juurikaan ollut tietoa Eviran virallisista ravitsemussuosituksista ikääntyneen ihmisen kohdalla. Tuloksistamme kävi ilmi, että kukaan hoitajista ei ollut työelämässä saanut koulutusta kyseisiin suosituksiin liittyen. Tässä on tulevaisuuden opinnäytetöitä ajatellen erinomainen aihepiiri. Tästä voi esimerkiksi järjestää teemapäivän, joka saattaa hyvin toteutettuna tukea hoitajien ammatillista osaamista.