Lämmityksen toteutuneiden säätökäyrien vertaaminen suositussäätökäyriin
Salo, Joni (2010)
Salo, Joni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061212060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061212060
Tiivistelmä
Insinöörityössä tavoitteena oli tarkastella Suomen Talokeskus Oy:n tarkastuspalvelussa olevien kohteiden käytössä olevia säätökäyriä ja laatia niiden perusteella uudet paikkakuntakohtaiset suositussäätökäyrät. Lisäksi tavoitteena on verrata saatuja uusia suositussäätökäyriä aikaisempiin suositussäätökäyriin. Työssä tarkastellaan myös kahden case-kohteen avulla säätökäyrän muutosten vaikutusta energiankulutukseen.
Insinöörityössä tarkasteltiin saatujen tietojen perusteella 2 349 kohteen säätökäyriä. Kohteiden säätökäyrät haettiin Tampuuri palvelimelta SQL Server tietokanta-ohjelmistoon tehtyjen tietokantakyselyjen avulla. Tiedot siirrettiin Excel-ohjelmistoon, jossa ne lajiteltiin säävyöhykkeisiin ja jaettiin säävyöhykkeen sisällä patterin mitoitus lämpötilan, ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusvuosien mukaan. Säävyöhykkeellä yksi, myös tutkittiin eri lämmitysmuotojen vaikutusta säätökäyriin.
Säätökäyrien tutkimisesta saatiin ilmanvaihtojärjestelmille viisi vaihtoehtoa, rakennusvuodet jaettiin kolmeen osaan ja patterien mitoituslämpötilat jaettiin 40/70 °C:n ja 60/80 °C:n lämpötiloihin. Työni perusteella säätökäyrien pisteet ovat jyrkistyneet todella voimakkaasti viimeisten kahdenkymmenyksen aikana ja monissa kiinteistöissä syötetään verkoston todella kuumaa menovettä korkeilla ulkolämpötiloilla. Lämpötilojen nousu huippupakkasilla kertoi myös ihmisten kynnyksestä valittaa herkemmin.
Työn tuloksista selviää, että säätökäyrissä oli tiputtamisen varaa huippupakkasilla reilusti, noin 3–4 astetta, mikä säästäisi vielä viisi prosenttia kiinteistön lämmitysenergian kulutuksesta. Kiinteistöjen perussäätäminen tulisi suorittaa useammassa kohteessa, jotta saataisiin asuntojen lämpötilat tasaantumaan ja sitä kautta laskettua säätökäyriä entisestään.
Tuloksia tullaan käyttämään vertailtaessa säätökäyriä tehtäviin lämmöntarkastuksiin ja niistä saataviin säätökäyriin. Insinöörityö antoi avartavan ja laajan kuvan siitä, mitkä ovat tällä hetkellä toteutuneet säätökäyrät ja miten ne eroavat kymmenen vuoden päästä toteutuvista, koska rakentamisen määräykset ja säädökset tiukkenevat entisestään.
Insinöörityössä tarkasteltiin saatujen tietojen perusteella 2 349 kohteen säätökäyriä. Kohteiden säätökäyrät haettiin Tampuuri palvelimelta SQL Server tietokanta-ohjelmistoon tehtyjen tietokantakyselyjen avulla. Tiedot siirrettiin Excel-ohjelmistoon, jossa ne lajiteltiin säävyöhykkeisiin ja jaettiin säävyöhykkeen sisällä patterin mitoitus lämpötilan, ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusvuosien mukaan. Säävyöhykkeellä yksi, myös tutkittiin eri lämmitysmuotojen vaikutusta säätökäyriin.
Säätökäyrien tutkimisesta saatiin ilmanvaihtojärjestelmille viisi vaihtoehtoa, rakennusvuodet jaettiin kolmeen osaan ja patterien mitoituslämpötilat jaettiin 40/70 °C:n ja 60/80 °C:n lämpötiloihin. Työni perusteella säätökäyrien pisteet ovat jyrkistyneet todella voimakkaasti viimeisten kahdenkymmenyksen aikana ja monissa kiinteistöissä syötetään verkoston todella kuumaa menovettä korkeilla ulkolämpötiloilla. Lämpötilojen nousu huippupakkasilla kertoi myös ihmisten kynnyksestä valittaa herkemmin.
Työn tuloksista selviää, että säätökäyrissä oli tiputtamisen varaa huippupakkasilla reilusti, noin 3–4 astetta, mikä säästäisi vielä viisi prosenttia kiinteistön lämmitysenergian kulutuksesta. Kiinteistöjen perussäätäminen tulisi suorittaa useammassa kohteessa, jotta saataisiin asuntojen lämpötilat tasaantumaan ja sitä kautta laskettua säätökäyriä entisestään.
Tuloksia tullaan käyttämään vertailtaessa säätökäyriä tehtäviin lämmöntarkastuksiin ja niistä saataviin säätökäyriin. Insinöörityö antoi avartavan ja laajan kuvan siitä, mitkä ovat tällä hetkellä toteutuneet säätökäyrät ja miten ne eroavat kymmenen vuoden päästä toteutuvista, koska rakentamisen määräykset ja säädökset tiukkenevat entisestään.