Ensisynnyttäjän ohjaus varhaisraskauden yhdistelmäseulontatutkimukseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka ensisynnyttäjää ohjataan varhaisraskauden yhdistelmäseulontatutkimukseen. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä ensisynnyttäjät tietävät kyseisestä tutkimuksesta etukäteen, eli ennen äitiysneuvolan ensikäynnille tuloaan.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Hämeenlinnan alueella työskentelevää äitiysneuvolan terveydenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun periaatteen mukaan ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tietoperustassa esiteltiin äitiysneuvolatyön järjestelmää sekä kerrottiin esimerkiksi erilaisista sikiöseulontamenetelmistä ja kromosomipoikkeavuuksista. Tietoperustassa tuotiin esille myös ohjaus ja neuvonta yleisesti.

Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että ensisynnyttäjää ohjataan varhaisraskauden yhdistelmäseulontatutkimukseen varsin monipuolisesti. Ohjauksen pääkohdiksi nousivat mahdollisten riskien ja jatkotutkimusten selvittäminen asiakkaalle sekä asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Lisäksi äitiysneuvolan terveydenhoitajien antamassa ohjauksessa painottuu esimerkiksi seulontatutkimuksen teknisen toteutuksen ja tavoitteiden läpikäynti yhdessä asiakkaan kanssa. Ohjauksen havainnollistamiseksi käytetään erilaisia ohjausmateriaaleja.

Opinnäytetyö saa toivottavasti terveydenhoitajat tahoillaan miettimään, kuinka he itse ohjaavat asiakkaitaan varhaisraskauden yhdistelmäseulontatutkimukseen ja kuinka he voisivat ohjaustaan kehittää. Opinnäytetyö antaa tietoa aiheesta, oli lukija sitten hoitotyöntekijä tai tuleva äiti.

The purpose of this study was to describe what kinds of direction women who are expecting their first baby have about the early pregnancy combined screening. The purpose was also to describe women’s knowledge of the screening before coming to the maternity clinic for the first time.

The approach of this thesis was qualitative. The research material was collected by interviewing three nurses who are working in maternity clinics in Hämeenlinna. The data was analyzed using inductive content. In the theory part the system of maternity clinic was introduced. Also were shown different chromosomal abnormalities and methods for prenatal screening. In addition, the guidance and counselling were commonly introduced.

The conclusion of this study was that women who are expecting their first baby will have quite comprehensive guidance about the early pregnancy combined screening. The most important themes at the guidance were in-forming about probable risks and followup researches. Also the clarifying about the consumer’s self-determination was considered to be important. In addition, the nurses of maternity clinics accent the aim and the technical achievement of the early pregnancy combined screening. Nurses use different written material to clarify the counselling.

Hopefully this study will attract the attention especially among the nurses of maternity clinics. By means of this study they can reflect their job and improve the guidance about the early pregnancy combined screening. Additionally the study will hopefully increase knowledge about the subject for healthcare professionals, future mothers and anyone interested.