"Läsnäolo ja liikuntaneuvontaa sen olla pitää!" - liikuntaneuvontapilotointi Paltamossa vuonna 2007
Eskelinen, Elina; Pulkkinen, Anu (2008)
Eskelinen, Elina
Pulkkinen, Anu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513933
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme liittyy terveyttä edistävän liikuntamallin strategiaan, jonka osana Paltamon liikuntaneuvontahanke
toteutettiin vuonna 2007 Kainuun Liikunta ry:n toimesta. Tutkimme opinnäytetyössämme Paltamossa toteutettua
liikuntaneuvontaa ja sen vaikutuksia asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen, terveyteen ja koettuun kuntoon.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa, edistikö Paltamossa toteutettu liikuntaneuvontahanke asiakkaiden terveyttä
ja toiko se toivottuja tuloksia asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada
tietoa liikuntaneuvonnan vaikutuksista asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen ja terveysmittaustuloksiin. Opinnäytetyömme
tulosten perusteella Kainuun Liikunta ry pystyy perustelemaan toimintaansa päättäjille sekä hyödyntämään
tutkimustuloksia käytännön työssä.
Opinnäytetyössämme on kolme pääongelmaa, joita tukee kahdeksan alaongelmaa. Tutkimusongelmien selvittämiseen
käytimme kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyössämme käytimme primaari-
ja sekundaariaineistoa. Primaariaineisto koostui kyselystä saaduista vastauksista ja sekundaariainesito Kainuun
Liikunta ry:n tekemistä terveysmittaustuloksista. Aineiston analysointiin käytimme Webropolkyselynlaadinta
ohjelmaa, SPSS-ohjelmaa sekä Excel-ohjelmaa.
Kyselystä saatujen tulosten mukaan Paltamossa toteutettu liikuntaneuvonta lisäsi asiakkaiden liikuntaaktiivisuutta.
Terveysmittaustulosten perusteella ei voida osoittaa, että liikuntaneuvonta olisi vähentänyt asiakkaiden
terveyteen liittyviä riskitekijöitä. Asiakkaat kokivat, että toteutettu liikuntaneuvonta oli laadultaan hyvä.
Liikuntaneuvonta tuki asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta: liikunnan teho ja määrä lisääntyivät liikuntaneuvonnan
jälkeen. Liikuntaneuvonta ei vaikuttanut terveyttä edistävästi asiakkaiden kehonkoostumukseen, sillä liikuntaneuvonnan
aikana ei kiinnitetty riittävästi huomioita ravitsemusneuvontaan.
Jatkotutkimusaiheita ovat muun muassa liikuntaneuvojan eri työskentelytapojen vaikutusten tutkiminen asiakkaiden
liikunta-aktiivisuuteen sekä kahden eri liikuntaryhmän vertaaminen toisiinsa: toinen ryhmä liikkuu itsenäisesti
ja toinen ryhmä saa liikuntaneuvontaa.
toteutettiin vuonna 2007 Kainuun Liikunta ry:n toimesta. Tutkimme opinnäytetyössämme Paltamossa toteutettua
liikuntaneuvontaa ja sen vaikutuksia asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen, terveyteen ja koettuun kuntoon.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa, edistikö Paltamossa toteutettu liikuntaneuvontahanke asiakkaiden terveyttä
ja toiko se toivottuja tuloksia asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada
tietoa liikuntaneuvonnan vaikutuksista asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen ja terveysmittaustuloksiin. Opinnäytetyömme
tulosten perusteella Kainuun Liikunta ry pystyy perustelemaan toimintaansa päättäjille sekä hyödyntämään
tutkimustuloksia käytännön työssä.
Opinnäytetyössämme on kolme pääongelmaa, joita tukee kahdeksan alaongelmaa. Tutkimusongelmien selvittämiseen
käytimme kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyössämme käytimme primaari-
ja sekundaariaineistoa. Primaariaineisto koostui kyselystä saaduista vastauksista ja sekundaariainesito Kainuun
Liikunta ry:n tekemistä terveysmittaustuloksista. Aineiston analysointiin käytimme Webropolkyselynlaadinta
ohjelmaa, SPSS-ohjelmaa sekä Excel-ohjelmaa.
Kyselystä saatujen tulosten mukaan Paltamossa toteutettu liikuntaneuvonta lisäsi asiakkaiden liikuntaaktiivisuutta.
Terveysmittaustulosten perusteella ei voida osoittaa, että liikuntaneuvonta olisi vähentänyt asiakkaiden
terveyteen liittyviä riskitekijöitä. Asiakkaat kokivat, että toteutettu liikuntaneuvonta oli laadultaan hyvä.
Liikuntaneuvonta tuki asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta: liikunnan teho ja määrä lisääntyivät liikuntaneuvonnan
jälkeen. Liikuntaneuvonta ei vaikuttanut terveyttä edistävästi asiakkaiden kehonkoostumukseen, sillä liikuntaneuvonnan
aikana ei kiinnitetty riittävästi huomioita ravitsemusneuvontaan.
Jatkotutkimusaiheita ovat muun muassa liikuntaneuvojan eri työskentelytapojen vaikutusten tutkiminen asiakkaiden
liikunta-aktiivisuuteen sekä kahden eri liikuntaryhmän vertaaminen toisiinsa: toinen ryhmä liikkuu itsenäisesti
ja toinen ryhmä saa liikuntaneuvontaa.