Toimiva kehityskeskustelu
Perälä, Sanna (2019)
Perälä, Sanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060816151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060816151
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi teknologia-alan yritys. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena toimeksiantajan työntekijät ja esimiehet kokevat käytössä olevan kehityskeskusteluprosessin ja -lomakkeet. Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin, mitkä kehityskeskustelun osa-alueet koetaan tärkeimmiksi ja mitkä vähiten tärkeimmiksi sekä mitkä asiat vaikuttavat oleellisesti kehityskeskustelun onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli nostaa kehitysehdotuksia, joiden avulla toimeksiantaja saisi kehityskeskusteluprosessista ja -lomakkeista koko organisaatiota palvelevan järjestelmän.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin kehityskeskustelun merkitystä organisaatiolle, kehityskeskusteluprosessia, vuorovaikutusta keskustelutilanteessa sekä kehityskeskustelun haasteita. Tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Aineistonkeruu toteutettiin 1.─8.4.2019 Webropol-ohjelmalla luodun verkkokyselyn avulla. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena, ja se lähetettiin yhteensä 65 esimiehelle ja alaiselle. Vastaajamäärä oli 32 kappaletta, eli vastausprosentti oli 49 %.
Tutkimustuloksista selvisi, että toimeksiantajayrityksen esimiehet ja alaiset ovat pääosin hyvin tyytyväisiä nykyiseen kehityskeskusteluprosessiin. Avoimuus, luottamuksellisuus ja kuulluksi tuleminen kehityskeskustelutilanteessa koettiin erittäin toimivaksi. Alaisille tärkeintä kehityskeskustelussa ovat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työnkuvaan. Myös esimiehet kokivat kehityskeskustelun tärkeimmän osa-alueen olevan alaisten uratavoitteista ja työssä kehittymisestä keskustelemisen. Eniten mielipiteitä jakoivat käytössä oleva kehityskeskustelulomake sekä se, tehdäänkö kehityskeskustelussa keskusteltujen asioiden pohjalta myös käytännön toimenpiteitä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin kehityskeskustelun merkitystä organisaatiolle, kehityskeskusteluprosessia, vuorovaikutusta keskustelutilanteessa sekä kehityskeskustelun haasteita. Tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Aineistonkeruu toteutettiin 1.─8.4.2019 Webropol-ohjelmalla luodun verkkokyselyn avulla. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena, ja se lähetettiin yhteensä 65 esimiehelle ja alaiselle. Vastaajamäärä oli 32 kappaletta, eli vastausprosentti oli 49 %.
Tutkimustuloksista selvisi, että toimeksiantajayrityksen esimiehet ja alaiset ovat pääosin hyvin tyytyväisiä nykyiseen kehityskeskusteluprosessiin. Avoimuus, luottamuksellisuus ja kuulluksi tuleminen kehityskeskustelutilanteessa koettiin erittäin toimivaksi. Alaisille tärkeintä kehityskeskustelussa ovat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työnkuvaan. Myös esimiehet kokivat kehityskeskustelun tärkeimmän osa-alueen olevan alaisten uratavoitteista ja työssä kehittymisestä keskustelemisen. Eniten mielipiteitä jakoivat käytössä oleva kehityskeskustelulomake sekä se, tehdäänkö kehityskeskustelussa keskusteltujen asioiden pohjalta myös käytännön toimenpiteitä.