Latvahukkapuun hyödyntäminen energiapuuksi koneelliseen puunkorjuuseen integroituna männikön ensiharvennuksella
Vesisenaho, Tero; Niemi, Marjo; Wickstrand, Heidi; Vääräsmäki, Markku (2002-10)
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Saarijärven metsänhoitoyhdistyksen alueelta energiapuuksi hankittavissa olevan, toistaiseksi hyödyntämättömän latvahukkapuun määrä ja hankintakustannukset koneellisesti korjattavilta männiköiden ensiharvennuskohteilta kolmella eri hakkuutavalla. Lisäksi työssä arvioitiin, voidaanko metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelun harvennuskohteilta parrun talteenoton jälkeen kertyville pienelle kuitupuumäärälle löytää vaihtoehtoisia, kustannuskilpailukykyisiä markkinointikanavia energiapuuna. Työssä selvitettiin myös, antaako hakkuukonemittaus luotettavan mittaustuloksen energiapuulle, joka karsitaan ja katkaistaan hakkuulaitteella 3 cm:n minimilatvaläpimittaan.
Tutkitut energiapuun korjuumenetelmät eivät tulosten valossa tuo ratkaisua energiapuun korjuun korkeaan kustannustasoon, vaikka työmenetelmien tuottavuus parantunee ja kustannustaso alentunee työntekijöiden opittua uusien tekniikoiden salat. Kustannuksiltaan latvapuusta tehty hyvälaatuinen polttohake on varsin kallista työmenetelmästä riippumatta, mikäli tuotetulle energiapuulle ei saa KEMERA-tukea. Hankinnan kalleuden ja polttohakkeen hyvän laadun takia tällaisen polttohakkeen käyttökohteita ovat yleensä kohteet, joissa hyvälaatuisesta hakkeesta voidaan ja kannattaa maksaa; eli pienet, alle 1 MW:n käyttökohteet. Tutkitut menetelmät tarjoavat kuitenkin energiapuutuista ja suhdanteista riippumattoman varteen otettavan vaihtoehdon energiapuun hankintaan myös suuremmassa mittakaavassa sekä mahdollisuuden koneyrittäjille lisätyöhön ja -kertymään normaalisti puutavarakertymältään heikoilta ensiharvennuskohteilta.
Tämän selvityksen perusteella hakkuukonemittaus antaa selvän yliarvion 3 cm:iin saakka karsitusta ja katkaistusta puutavarasta. Hakkuukoneen mittalaite ei pysty määrittämään läpimittaa eikä pituutta luotettavasti ohuelle rungon osalla, koska syöttörullat luistavat osittain ja läpimittaa mittaavat elimet eivät puristu riittävästi runkoa vasten.
Tutkitut energiapuun korjuumenetelmät eivät tulosten valossa tuo ratkaisua energiapuun korjuun korkeaan kustannustasoon, vaikka työmenetelmien tuottavuus parantunee ja kustannustaso alentunee työntekijöiden opittua uusien tekniikoiden salat. Kustannuksiltaan latvapuusta tehty hyvälaatuinen polttohake on varsin kallista työmenetelmästä riippumatta, mikäli tuotetulle energiapuulle ei saa KEMERA-tukea. Hankinnan kalleuden ja polttohakkeen hyvän laadun takia tällaisen polttohakkeen käyttökohteita ovat yleensä kohteet, joissa hyvälaatuisesta hakkeesta voidaan ja kannattaa maksaa; eli pienet, alle 1 MW:n käyttökohteet. Tutkitut menetelmät tarjoavat kuitenkin energiapuutuista ja suhdanteista riippumattoman varteen otettavan vaihtoehdon energiapuun hankintaan myös suuremmassa mittakaavassa sekä mahdollisuuden koneyrittäjille lisätyöhön ja -kertymään normaalisti puutavarakertymältään heikoilta ensiharvennuskohteilta.
Tämän selvityksen perusteella hakkuukonemittaus antaa selvän yliarvion 3 cm:iin saakka karsitusta ja katkaistusta puutavarasta. Hakkuukoneen mittalaite ei pysty määrittämään läpimittaa eikä pituutta luotettavasti ohuelle rungon osalla, koska syöttörullat luistavat osittain ja läpimittaa mittaavat elimet eivät puristu riittävästi runkoa vasten.