Imetystuen haasteet perusterveydenhuollossa : kirjallisuuskatsaus
Hilska, Heli; Lehti, Laura (2010)
Hilska, Heli
Lehti, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091513044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091513044
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkastelee perusterveydenhuollon tarjoaman imetystuen haasteita. Nämä haasteet
pohjautuvat siihen, että nykyinen Sosiaali- ja terveysministeriön imetyssuositus ei vielä toteudu kaikilta osin. Työn tarkoituksena on kartoittaa kirjallisuuskatsauksen muodossa tutkittua tietoa imetystuen
haasteista, keinoista ja interventioista perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on antaa kattava yleiskuva imetystukeen kohdistuvasta tuoreesta tutkimustiedosta. Opinnäytetyö tehtiin osana Urbaani
vanhemmuus -hanketta.
Tutkimusaineisto koostuu 34 kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta tai tutkimusartikkelista.
Aineisto koottiin systemaattisella haulla seuraavista tietokannoista: Arto, Cinahl, Cochrane 1 ja 2,
Helka, Medic ja Ovid Medline. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Imetystuen haasteet jakautuvat neljään pääluokkaan ja näiden alle muodostuviin alaluokkiin.
Yksilölähtöiset haasteet sisältävät esimerkiksi äidin sosiodemografiset tekijät ja imetyssuunnitelmat.
Organisaatiolähtöiset haasteet jakautuvat muun muassa koulutuksen puutteeseen ja riittämättömiin
resursseihin. Terveydenhuollon henkilöstön roolijaot, imetystä tukemattomat hoitokäytännöt ja perheen omat sosiaaliset normit muodostavat imetystuen kulttuurilähtöiset haasteet. Tutkimuslähtöisenä haasteena nousee esiin tutkimustiedon vähäisyys imetystuesta ja toimivista interventioista.
Perusterveydenhuollossa imetystä edistäviä keinoja ovat muun muassa imetysohjaus neuvolavastaanotolla, perhevalmennus ja koulutustilaisuudet vanhemmille, kotikäynnit ja imetysasiantuntijan konsultaatio. Näistä keinoista ja imetystuen uusista toimintamalleista on tehty myös
interventiotutkimusta.
Työmme tulosten perusteella esitämme toimepidesuosituksia, kuten terveydenhuoltohenkilöstön
koulutukseen sisältyvä imetysohjaajakoulutus, säännöllinen täydennyskoulutus sekä äitiä motivoivan ja
voimavaraistavan työotteen omaksuminen imetysohjaukseen.
Perusterveydenhuollon imetystuen haasteet ovat moninaisia ja niihin vastaaminen vaatii laaja-alaisia
kehitystoimia useilla terveydenhuoltoalan sektoreilla. Työmme tulokset voivat olla mukana
ajankohtaisena tietopakettina, kun äitiys- ja lastenneuvolassa kehitetään näyttöön perustuvia
työmenetelmiä. Terveydenhuoltoalan opiskelijoille tarjoutuu myös näkökulma aiheeseen.
pohjautuvat siihen, että nykyinen Sosiaali- ja terveysministeriön imetyssuositus ei vielä toteudu kaikilta osin. Työn tarkoituksena on kartoittaa kirjallisuuskatsauksen muodossa tutkittua tietoa imetystuen
haasteista, keinoista ja interventioista perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on antaa kattava yleiskuva imetystukeen kohdistuvasta tuoreesta tutkimustiedosta. Opinnäytetyö tehtiin osana Urbaani
vanhemmuus -hanketta.
Tutkimusaineisto koostuu 34 kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta tai tutkimusartikkelista.
Aineisto koottiin systemaattisella haulla seuraavista tietokannoista: Arto, Cinahl, Cochrane 1 ja 2,
Helka, Medic ja Ovid Medline. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Imetystuen haasteet jakautuvat neljään pääluokkaan ja näiden alle muodostuviin alaluokkiin.
Yksilölähtöiset haasteet sisältävät esimerkiksi äidin sosiodemografiset tekijät ja imetyssuunnitelmat.
Organisaatiolähtöiset haasteet jakautuvat muun muassa koulutuksen puutteeseen ja riittämättömiin
resursseihin. Terveydenhuollon henkilöstön roolijaot, imetystä tukemattomat hoitokäytännöt ja perheen omat sosiaaliset normit muodostavat imetystuen kulttuurilähtöiset haasteet. Tutkimuslähtöisenä haasteena nousee esiin tutkimustiedon vähäisyys imetystuesta ja toimivista interventioista.
Perusterveydenhuollossa imetystä edistäviä keinoja ovat muun muassa imetysohjaus neuvolavastaanotolla, perhevalmennus ja koulutustilaisuudet vanhemmille, kotikäynnit ja imetysasiantuntijan konsultaatio. Näistä keinoista ja imetystuen uusista toimintamalleista on tehty myös
interventiotutkimusta.
Työmme tulosten perusteella esitämme toimepidesuosituksia, kuten terveydenhuoltohenkilöstön
koulutukseen sisältyvä imetysohjaajakoulutus, säännöllinen täydennyskoulutus sekä äitiä motivoivan ja
voimavaraistavan työotteen omaksuminen imetysohjaukseen.
Perusterveydenhuollon imetystuen haasteet ovat moninaisia ja niihin vastaaminen vaatii laaja-alaisia
kehitystoimia useilla terveydenhuoltoalan sektoreilla. Työmme tulokset voivat olla mukana
ajankohtaisena tietopakettina, kun äitiys- ja lastenneuvolassa kehitetään näyttöön perustuvia
työmenetelmiä. Terveydenhuoltoalan opiskelijoille tarjoutuu myös näkökulma aiheeseen.