Päiväkotien työntekijöiden näkemyksiä kasvatuskumppanuuden toteuttamisesta venäjän- ja somaliankielisten vanhempien kanssa
Ihantila, Taina; Pylvänäinen, Heli (2008)
Ihantila, Taina
Pylvänäinen, Heli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902021318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902021318
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee varhaiskasvatusta, kasvatuskumppanuutta ja monikulttuurisuutta. Sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa -hanke (Moniku) toimi vuosina 2005-2007. Opinnäytetyömme on osa Moniku -hankkeen loppuarviointia. Hankkeen tavoitteisiin kuului päiväkodin työntekijöiden osaamisen ja tietoisuuden lisääminen monikulttuurisuudesta. Moniku-päiväkotien yksi kehittämiskohde oli kasvatuskumppanuus.
Painotamme laadullisessa opinnäytetyössämme päiväkotien työntekijöiden näkemyksiä sekä ratkaisukeskeisen ja kasvatuskumppanuutta kehittävän tiedonsaantia. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia päiväkotien työntekijöiden näkemyksiä kasvatuskumppanuuden toteuttamisesta venäjän- ja somaliankielisten vanhempien kanssa. Selvitämme näihin kieliryhmiin liittyen sitä, miten kasvatuskumppanuus toimii, sekä miten vanhemmat otetaan mukaan päiväkodin toimintaan. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa tietoa kasvatuskumppanuuden kehittämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmessa Espoon Moniku-päiväkodeissa teemahaastatteluilla neljältä lastenhoitajalta ja kuudelta lastentarhanopettajalta. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Haastattekysymyksemme vastaavat hankkeelta tulleisiin tutkimuskysymyksten suosituksiin. Haastattelukysymyksemme rakentuivat kahden pääteeman alle, jotka olivat kasvatuskumppanuuden osallisuus ja toimivuus. Aiheeseen johdattelevana teemana oli kasvatuskumppanuuden määrittely.
Päiväkodin työntekijöiden mukaan kasvatuskumppanuus on pääsääntöisesti toimivaa. Toimivia asioita olivat vanhempien myönteinen asennoituminen lapsen kehittämiseen ja osallistuminen joihinkin yhteistyömuotoihin. Toimimattomia asioita ovat joidenkin vanhempien osallistumattomuus, ymmärtämättömyys, sulkeutuneisuus ja epäluottamus sekä yhteistyön yksinkertaisuus. Päiväkotien työntekijöiden mielestä nämä asiat eivät kuitenkaan estä yhteistyötä. Kasvatuskumppanuuteen vaikuttavat kieli, kulttuuri, resurssit ja ammattitaito. Päiväkotien työntekijät nostavat nämä asiat esille myös kasvatuskumppanuuden parannusehdotuksissa. Työntekijät toivovat myös lisää kanssakäymistä vanhempien kanssa ja perheiden osallistumisen lisäämistä tutustumisjaksolle. Päiväkotien työntekijät ottavat vanhemmat mukaan päiväkodin toimintaan perehdyttämällä heidät siihen ja tukemalla vanhempien osallisuutta. Vanhempien osallisuuden tukemiseen kuuluvat kieli- ja kulttuurierojen sekä erilaisuuden huomioiminen.
Opinnäytetyössämme mukana olleissa päiväkodeissa on yhtenäisiä toimintatapoja ja keinoja toteuttaa yhteistyötä monikulttuuristen perheiden kanssa. Kasvatuskumppanuuteen monikulttuuristen vanhempien kanssa vaikuttavat kuitenkin monet asiat, joita päiväkotien työntekijät eivät voi toiminnallaan poistaa. Kielierot ovat suurin kasvatuskumppanuuteen vaikuttava asia, joka synnyttää työntekijöissä riittämättömyyden tunteita. Päiväkotien työntekijöiden tulisi saada lisää tukea kie-lieroihin.
Asiasanat: varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kasvatuskumppanuus
Painotamme laadullisessa opinnäytetyössämme päiväkotien työntekijöiden näkemyksiä sekä ratkaisukeskeisen ja kasvatuskumppanuutta kehittävän tiedonsaantia. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia päiväkotien työntekijöiden näkemyksiä kasvatuskumppanuuden toteuttamisesta venäjän- ja somaliankielisten vanhempien kanssa. Selvitämme näihin kieliryhmiin liittyen sitä, miten kasvatuskumppanuus toimii, sekä miten vanhemmat otetaan mukaan päiväkodin toimintaan. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa tietoa kasvatuskumppanuuden kehittämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmessa Espoon Moniku-päiväkodeissa teemahaastatteluilla neljältä lastenhoitajalta ja kuudelta lastentarhanopettajalta. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Haastattekysymyksemme vastaavat hankkeelta tulleisiin tutkimuskysymyksten suosituksiin. Haastattelukysymyksemme rakentuivat kahden pääteeman alle, jotka olivat kasvatuskumppanuuden osallisuus ja toimivuus. Aiheeseen johdattelevana teemana oli kasvatuskumppanuuden määrittely.
Päiväkodin työntekijöiden mukaan kasvatuskumppanuus on pääsääntöisesti toimivaa. Toimivia asioita olivat vanhempien myönteinen asennoituminen lapsen kehittämiseen ja osallistuminen joihinkin yhteistyömuotoihin. Toimimattomia asioita ovat joidenkin vanhempien osallistumattomuus, ymmärtämättömyys, sulkeutuneisuus ja epäluottamus sekä yhteistyön yksinkertaisuus. Päiväkotien työntekijöiden mielestä nämä asiat eivät kuitenkaan estä yhteistyötä. Kasvatuskumppanuuteen vaikuttavat kieli, kulttuuri, resurssit ja ammattitaito. Päiväkotien työntekijät nostavat nämä asiat esille myös kasvatuskumppanuuden parannusehdotuksissa. Työntekijät toivovat myös lisää kanssakäymistä vanhempien kanssa ja perheiden osallistumisen lisäämistä tutustumisjaksolle. Päiväkotien työntekijät ottavat vanhemmat mukaan päiväkodin toimintaan perehdyttämällä heidät siihen ja tukemalla vanhempien osallisuutta. Vanhempien osallisuuden tukemiseen kuuluvat kieli- ja kulttuurierojen sekä erilaisuuden huomioiminen.
Opinnäytetyössämme mukana olleissa päiväkodeissa on yhtenäisiä toimintatapoja ja keinoja toteuttaa yhteistyötä monikulttuuristen perheiden kanssa. Kasvatuskumppanuuteen monikulttuuristen vanhempien kanssa vaikuttavat kuitenkin monet asiat, joita päiväkotien työntekijät eivät voi toiminnallaan poistaa. Kielierot ovat suurin kasvatuskumppanuuteen vaikuttava asia, joka synnyttää työntekijöissä riittämättömyyden tunteita. Päiväkotien työntekijöiden tulisi saada lisää tukea kie-lieroihin.
Asiasanat: varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kasvatuskumppanuus