Tapaustutkimus palkkojen hallinnoinnin ja maksun yhtenäistämisprojektista
Laakso, Maria (2009)
Laakso, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901311285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901311285
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee palkkojen hallinnoinnin ja maksun yhtenäistämisprojektia yri-tyskaupan jälkeen. Yhtenäistämisprojektin tavoitteena oli karsia päällekkäisiä HR-toimintoja, jotta saataisiin kulu- ja synergiaetuja. Opinnäytetyö kokoaa tietoa kyseisen projektin onnistumisista ja kehityskohteista. Projektia on tarkasteltu muutos- ja projektijohtamisen näkökulmasta tulevan kehittämistyön pohjaksi. Opinnäytetyössä pyritään löytämään ratkaisuja, joilla kehityskohteita voitaisiin parantaa ja kuinka saavuttaa onnistumiset tulevissa projekteissa. Koska projektit rakentuvat lopulta hyvin samankaltaisen rakenteen ympärille, opinnäytetyöstä voi saada neuvoja ja huomioitavaa toisenlaisenkin projektin toteuttamisen tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu muutos- ja projektijohtamiseen liittyvästä kirjallisuudesta ja kohdeyrityksen kokonaishankkeen kuvauksesta. Teoriaosuuden on tarkoitus tukea empiiristä osuutta ja auttaa hahmottamaan, millainen projekti on kokonaisuudessaan ollut.
Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin syksyllä 2008 kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin neljää eri henkilöä kohdeyrityksistä ja kahden kanssa toteutettiin kyselytutkimus sähköpostitse. Yhteensä tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä, jotka toimivat projektipäällikköinä tai muina asiantuntijoina projektissa. Haastattelun teemana oli muutos- ja projektijohtaminen. Haastattelun avulla pyrittiin saavuttamaan selkeä kuva, miten projektissa onnistuttiin kyseisestä näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvisivät osa-alueet, missä projekti oli onnistunut erinomaisesti ja missä olisi vielä kehitettävää. Keskeisimmiksi kehityskohteiksi nousivat muutosvastarinnan ehkäiseminen ja käsittely. Lisäksi ulkoinen tiedotus oli yksi kehityskohteista, joka liittyi muutosvastarinnan ehkäisemiseen. Resurssimäärittelyssä ja kohdeyritysten yhteistyössä koettiin olevan vielä kehitettävää. Puolestaan erityisen onnistunutta projektissa oli motivointi. Projektiryhmäläisten motivaatio oli erittäin korkealla tasolla. Roolijako koettiin erittäin onnistuneeksi, samoin budjetointi ja palkitseminen. Palkitsemisessa nousivat avainasemaan ennen kaikkea sisäiset palkkiot. Kokonaisuudessaan koettiin, että projekti saavutti sille asetetut tavoitteet.
Tutkimuksen pohjalta nousi hyvin esiin kehitysehdotuksia. Yksi niistä oli muun muassa, että sisäisiin palkintoihin tulisi jatkossakin panostaa. Parhaiten tämä tapahtuisi mielenkiintoisten ja uskottavien projektien muodossa, joissa työn teko jo itsessään on palkinto. Lisäksi henkilö-valinnoissa tulisi pyrkiä löytämään henkilöt luonnollisesti rooleihinsa unohtamatta henkilökemian tärkeyttä. Muutosvastarinnan ehkäisyssä tulisi panostaa enemmän ulkoisen viestinnän laatuun. Lisäksi yhteisen vision luominen ja sen avaaminen henkilökohtaiselle tasolle lievittäisi muutosvastarintaa ja parantaisi yhteistyötä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu muutos- ja projektijohtamiseen liittyvästä kirjallisuudesta ja kohdeyrityksen kokonaishankkeen kuvauksesta. Teoriaosuuden on tarkoitus tukea empiiristä osuutta ja auttaa hahmottamaan, millainen projekti on kokonaisuudessaan ollut.
Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin syksyllä 2008 kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin neljää eri henkilöä kohdeyrityksistä ja kahden kanssa toteutettiin kyselytutkimus sähköpostitse. Yhteensä tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä, jotka toimivat projektipäällikköinä tai muina asiantuntijoina projektissa. Haastattelun teemana oli muutos- ja projektijohtaminen. Haastattelun avulla pyrittiin saavuttamaan selkeä kuva, miten projektissa onnistuttiin kyseisestä näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvisivät osa-alueet, missä projekti oli onnistunut erinomaisesti ja missä olisi vielä kehitettävää. Keskeisimmiksi kehityskohteiksi nousivat muutosvastarinnan ehkäiseminen ja käsittely. Lisäksi ulkoinen tiedotus oli yksi kehityskohteista, joka liittyi muutosvastarinnan ehkäisemiseen. Resurssimäärittelyssä ja kohdeyritysten yhteistyössä koettiin olevan vielä kehitettävää. Puolestaan erityisen onnistunutta projektissa oli motivointi. Projektiryhmäläisten motivaatio oli erittäin korkealla tasolla. Roolijako koettiin erittäin onnistuneeksi, samoin budjetointi ja palkitseminen. Palkitsemisessa nousivat avainasemaan ennen kaikkea sisäiset palkkiot. Kokonaisuudessaan koettiin, että projekti saavutti sille asetetut tavoitteet.
Tutkimuksen pohjalta nousi hyvin esiin kehitysehdotuksia. Yksi niistä oli muun muassa, että sisäisiin palkintoihin tulisi jatkossakin panostaa. Parhaiten tämä tapahtuisi mielenkiintoisten ja uskottavien projektien muodossa, joissa työn teko jo itsessään on palkinto. Lisäksi henkilö-valinnoissa tulisi pyrkiä löytämään henkilöt luonnollisesti rooleihinsa unohtamatta henkilökemian tärkeyttä. Muutosvastarinnan ehkäisyssä tulisi panostaa enemmän ulkoisen viestinnän laatuun. Lisäksi yhteisen vision luominen ja sen avaaminen henkilökohtaiselle tasolle lievittäisi muutosvastarintaa ja parantaisi yhteistyötä.