Lähestymiskiellon tehokkuus ja ongelmat
Salminen, Kaisa (2009)
Salminen, Kaisa
Turun ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902251507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902251507
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee lähestymiskieltoa ja sen toimivuutta. Lähestymiskiellon tarkoitus on suojata henkilöä, joka tuntee henkensä, terveytensä tai rauhansa uhatuksi. Työssä esitellään erityyppiset lähestymiskiellot, miten ne eroavat sisällöltään toisistaan ja missä tilanteissa eri lähestymiskieltoja tulee käyttää. Tämän lisäksi käydään läpi lähestymiskieltohakemuksen edellytykset, hakuprosessi sekä käsittely käräjäoikeudessa. Työn tavoitteena on tuoda esille erityisesti hakuprosessiin ja kiellon noudattamiseen liittyviä ongelmia, sekä selvittää, toimiiko lähestymiskielto käytännössä eli onko se tarpeeksi tehokas keino ehkäistä häirintää
Suuri ongelma lähestymiskieltoon liittyen on tiedon puute. Suojaa tarvitsevat eivät tiedä miten ja mistä lähestymiskieltoa haetaan, eivätkä suojaa tarvitsevaa auttavat tahot, esimerkiksi sosiaaliviranomaiset välttämättä ole tutustuneet lähestymiskiellon hakemisen periaatteisiin. Tämän lisäksi viranomaiskäytännöt poikkeavat toisistaan eri puolilla maata. Myös lähestymiskieltohakemuksen täyttäminen ja puutteelliset hakemukset tuottavat ongelmia sekä hakijalle, että asian käsittelijälle.
Kiellon tehokkuutta arvioidaan tutkimalla kiellon osapuolia ja osapuolten välisiä suhteita. Ihmiset ovat erilaisia, joten kieltokin vaikuttaa eri tavalla erityyppisiin ihmisiin. Tehokkuutta arvioitaessa on perehdytty niin ikään toimeenpanoprosessissa ilmenneisiin ongelmiin sekä lähestymiskiellon rikkomisiin.
Kirjallisen lähdeaineiston lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty omakohtaisia kokemuksia ja poliisilta saatua lähestymiskieltorikkomuksia koskevia tilastotietoja. Omakohtaiset kokemukset tulevat erityisesti esille käsiteltäessä lähestymiskiellon hakuprosessia ja käsittelyä käräjäoikeudessa, koska olen itse suorittanut harjoittelun Turun käräjäoikeudessa ja olen siellä edelleen työssä.
Suuri ongelma lähestymiskieltoon liittyen on tiedon puute. Suojaa tarvitsevat eivät tiedä miten ja mistä lähestymiskieltoa haetaan, eivätkä suojaa tarvitsevaa auttavat tahot, esimerkiksi sosiaaliviranomaiset välttämättä ole tutustuneet lähestymiskiellon hakemisen periaatteisiin. Tämän lisäksi viranomaiskäytännöt poikkeavat toisistaan eri puolilla maata. Myös lähestymiskieltohakemuksen täyttäminen ja puutteelliset hakemukset tuottavat ongelmia sekä hakijalle, että asian käsittelijälle.
Kiellon tehokkuutta arvioidaan tutkimalla kiellon osapuolia ja osapuolten välisiä suhteita. Ihmiset ovat erilaisia, joten kieltokin vaikuttaa eri tavalla erityyppisiin ihmisiin. Tehokkuutta arvioitaessa on perehdytty niin ikään toimeenpanoprosessissa ilmenneisiin ongelmiin sekä lähestymiskiellon rikkomisiin.
Kirjallisen lähdeaineiston lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty omakohtaisia kokemuksia ja poliisilta saatua lähestymiskieltorikkomuksia koskevia tilastotietoja. Omakohtaiset kokemukset tulevat erityisesti esille käsiteltäessä lähestymiskiellon hakuprosessia ja käsittelyä käräjäoikeudessa, koska olen itse suorittanut harjoittelun Turun käräjäoikeudessa ja olen siellä edelleen työssä.