Ihanan kamala kouluruoka: Kouluruoan kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi Hyvinkään kouluissa

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia mitkä asiat vaikuttavat hyvinkääläisten yläkouluikäisten nuorten alhaiseen ruokailuaktiivisuuteen. Kyselyssä kartoitettiin ruokailutottumuksia, ruokatietoutta, omia mieltymyksiä ja ruokailumiljöön vaikutusta ruokailutilanteeseen. Kysyttiin myös, miten oppilaat haluaisivat vaikuttaa ruokalistasuunnitteluun. Teoreettinen viitekehys perustui Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan, tutkien mikä vaikutus lapsen ruokaminän muodostumiseen oli lasta ympäröivien aikuisten merkitys, koulukasvatuksella, koulun miljööllä, sekä muilla kasvuympäristöön liittyvillä seikoilla. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisellä tutkimuksella. Tutkimusryhmänä olivat hyvinkääläiset 7- 9- luokkalaiset yläkoululaiset. Tutkimuskyselyt toteutettiin 29.1- 15.2.2019 ja huhtikuussa 1.-14.4.2019. Tutkimusta täydennettiin pienimuotoisilla henkilö- ja ryhmähaastatteluilla. Tulosten perusteella kouluissa ruokailuhetkiin tehtiin muutoksia. Kasvisruoka sijoitettiin ensimmäiseksi ruokailulinjastoon ja sitä kannustettiin aktiivisesti maistamaan. Salaatteja tarjottiin enemmän komponentteina ja leipävalikoimaa lisättiin. Ruokasalien viihtyvyyteen kiinnitettiin enemmän huomioita mm. sijoittelemalla pienemmiksi pöytäryhmiä. Oppilaiden huomioimiseen ruokalistasuunnittelussa mietittiin erilaisia keinoja, koska perinteinen ruokaraati ei enää kiinnostanut nuoria. Tutkimuksessa esille nousseita asioita huomioidaan tulevaisuudessa ateriapalveluita kehitettäessä mm. ruokalistasuunnittelussa siten, että tarjolla oleva kasvisruoka on haluttava toinen vaihtoehto ruokailussa. Lisäksi pitää miettiä keinoja joilla aktivoidaan oppilaat mukaan kehittämään ruokailua suuntaan, joka vastaa tämän päivän nuoren toiveita ruokailusta. Abstract The aim of the thesis was to study the factors contributing to the low eating rates of ado-lescents in the schools of Hyvinkää. Hence, a survey focusing on eating habits, food knowledge, personal preferences and the impact of the eating milieu was conducted. Another focus on was how the pupils would like to influence on planning the menu. The theoretical framework was based on Bronfenbrenner's ecological system theory that explores the impact of parents, school education, school milieu and other growth environment relationships on children’s dietary preferences. The study had a quantitative research approach. The research group consisted of Hyvinkää comprehensive school pupils from grades 7 to 9. The surveys were conducted between January 29th and February 15th 2019 and between April 1st and April 14th 2019. The study was implemented with small-scale personal and group interviews. Based on the results, changes to lunch arrangements were made. Vegetarian food was placed first in the line, and tasting it was actively encouraged. Salads were offered more as ingredients, and the bread selection was enlarged. More attention was paid to the comfort of the dining halls, for example, by arranging smaller groups of tables. The pupils were uninterested in traditional food grading so that other ways of involving them were considered. The issues raised in the study will be taken into account in the future development of the catering services. One example of this is planning the menus so that the available vegetarian food would be a desirable alternative. Moreover, the caterers must think of ways to activate the pupils so that they would like to participate in the development of the services towards a direction that is in line with the preferences of today’s young people.