”Kotimaassa kaikki on erilaista” : Kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien raskausajan hyvinvointiin liittyviä uskomuksia ja käytäntöjä
Alvarez, Miranna; Siltala, Riikka (2019)
Alvarez, Miranna
Siltala, Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615218
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Suomeen tulleiden kolmansien maiden maahanmuuttajien omista kulttuureistaan tuttuja uskomuksia ja käytäntöjä raskausajan hyvinvointiin liittyen sekä selvittää heidän odotuksiaan raskaudenajan terveydenhoidolle Suomessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisten, erityisesti äitiysneuvoloiden työntekijöiden työn tueksi, jotta heidän olisi mahdollista ottaa juuri maahanmuuttaja-asiakkaidensa tarpeiden mukaisia asioita puheeksi äitiysneuvolakäynneillä.
Työ toteutettiin laadullisella menetelmällä teemahaastattelun keinoin. Siinä käsiteltiin raskausaikaan liittyviä perhevalmennuksen osa-alueita maahanmuuttajien näkökulmasta. Käsiteltävät osa-alueet olivat raskausajan terveystottumukset, vanhemmuus ja parisuhde, raskausajan tunteet, odotukset neuvolapalveluilta sekä aineistosta nousseet aiheet, jotka liittyvät synnytyksen jälkeiseen aikaan.
Aineisto kerättiin haastattelemalla suomeksi pientä naisryhmää, jotka olivat syntyneet kolmansissa maissa ja tulleet aikuisena Suomeen. Ajatuksena oli kysyä maahanmuuttajanaisilta itseltään raskausajan uskomuksista ja käytännöistä. Ilman ensikäden tietoa emme voi kuin arvailla raskausajan hyvinvointiin liittyviä asioita, joita on neuvolatyössä tärkeää ottaa esille.
Haastatteluista nousi erityisesti esiin yhteisöllisen kulttuurin merkitys naisen ja perheen elämään, sekä uskontoon liittyvien tapojen vaikutus ja toisaalta tavoista poikkeaminen. Naisen omat vaikutusmahdollisuudet raskauteen liittyviin asioihin tuntuivat olevan melko rajalliset puolison ja anopin ollessa asioista päättävässä asemassa. Suoraan kerrottuja odotuksia ei neuvolapalveluja kohtaan ollut, vaan niihin oltiin erittäin tyytyväisiä.
Aiheeseen olisi hyvä syventyä vielä tarkemmin, suuremmalla otoksella haastateltavia ja useamman haastattelukerran avuin. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa paljon työskentelevien neuvolatyöntekijöiden haastattelu toisi myös lisää arvokasta tietoa aiheesta. Erilaisista kulttuureista nousee esiin eri aiheita, käytäntöjä ja uskomuksia, joita Suomen neuvoloissa tulisi ottaa huomioon terveyden edistämisen kannalta.
Työ toteutettiin laadullisella menetelmällä teemahaastattelun keinoin. Siinä käsiteltiin raskausaikaan liittyviä perhevalmennuksen osa-alueita maahanmuuttajien näkökulmasta. Käsiteltävät osa-alueet olivat raskausajan terveystottumukset, vanhemmuus ja parisuhde, raskausajan tunteet, odotukset neuvolapalveluilta sekä aineistosta nousseet aiheet, jotka liittyvät synnytyksen jälkeiseen aikaan.
Aineisto kerättiin haastattelemalla suomeksi pientä naisryhmää, jotka olivat syntyneet kolmansissa maissa ja tulleet aikuisena Suomeen. Ajatuksena oli kysyä maahanmuuttajanaisilta itseltään raskausajan uskomuksista ja käytännöistä. Ilman ensikäden tietoa emme voi kuin arvailla raskausajan hyvinvointiin liittyviä asioita, joita on neuvolatyössä tärkeää ottaa esille.
Haastatteluista nousi erityisesti esiin yhteisöllisen kulttuurin merkitys naisen ja perheen elämään, sekä uskontoon liittyvien tapojen vaikutus ja toisaalta tavoista poikkeaminen. Naisen omat vaikutusmahdollisuudet raskauteen liittyviin asioihin tuntuivat olevan melko rajalliset puolison ja anopin ollessa asioista päättävässä asemassa. Suoraan kerrottuja odotuksia ei neuvolapalveluja kohtaan ollut, vaan niihin oltiin erittäin tyytyväisiä.
Aiheeseen olisi hyvä syventyä vielä tarkemmin, suuremmalla otoksella haastateltavia ja useamman haastattelukerran avuin. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa paljon työskentelevien neuvolatyöntekijöiden haastattelu toisi myös lisää arvokasta tietoa aiheesta. Erilaisista kulttuureista nousee esiin eri aiheita, käytäntöjä ja uskomuksia, joita Suomen neuvoloissa tulisi ottaa huomioon terveyden edistämisen kannalta.