Vanhempien kokemuksia lapsen äkillisestä sairastumisesta ja perhehoitotyöstä : haastattelututkimus Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastolla 1I

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhempien kokemuksia lapsen äkillisesti sairastuttua ja jouduttua osastohoitoon. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää perhehoitotyötä Keski-Suomen Keskussairaalan lastenosasto 1:n infektiota sairastavien lasten perheiden kohdalla. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kokemuksia lapsen sairastuminen ja osastohoitoon joutuminen herätti vanhemmissa. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineistona oli lasten vanhempien (N=7) teemahaastattelulla kerätty aineisto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä seitsemää vanhempaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat kokivat lapsen sairauden vakavana ja kuvasivat kokemikseen tunteiksi muun muassa pelon, ahdistuksen, huolen ja surun. Lapsen sairaalaan joutuminen vahvisti kokemusta lapsen sairauden vakavuudesta. Osastohoitoon joutumisen kuvattiin toisaalta olevan helpotus ja saatavaan hoitoon luotettiin, mutta sairaalaa paikkana ei pidetty miellyttävänä ja sen kuvattiin aiheuttavan ylimääräistä stressiä. Vanhemmilla esiintyi epätietoisuutta osaston toimintatavoista. He kokivat hoitoon osallistumisessa puutteita tiedon saannissa ja omien toiveiden ja tietojen huomioinnissa sekä vanhemmuuden tukemisessa. Sosiaalisen tuen eri muotojen toteutuminen sekä luottamuksen ja vuorovaikutussuhteiden syntyminen kuvattiin vaihtelevaksi ja tilannesidonnaiseksi. Vanhemmat kaipasivat omahoitajaa perheen asioita hoitamaan ja toivoivat saman hoitajan hoitavan heitä. Tulotilanne koettiin rauhallisena ja vanhemmat otettiin hyvin huomioon osastolle tullessa. Tämä tulisi osastolla säilyttää ja tähän edelleen kiinnittää huomiota. Perhehoitotyön toteutuminen käytännössä ei vielä näy kaikkien perheiden kohdalla ja osastolla kannattaa kehittää perhehoitotyön toteutumista sekä menetelmien käyttöä. Saatuja tuloksia vanhempien kokemuksista voidaan soveltaa myös muilla samantyyppisillä lastenosastoilla tai yksiköissä, joissa kohdataan vanhemmat ja äkillisesti sairastunut lapsi.

The aim of this research was to describe how parents feel when their child gets suddenly ill and the child needs hospital treatment for his/hers illness. The purpose of the research was to develop family nursing at the children’s ward 1I at the Central Hospital of Central Finland. The ward 1I is specialized in treating children suffering from different kind of infections. The goal of the research was to find out what kind of experiences parents are having when their child is hospitalized. The research method was qualitative. The research data was collected by personally theme interviewing the parents (N=7). The interviews were analysed by the method of inductive content analysis. The main results of this research showed that the parents experienced the child’s illness as serious condition and they had feelings of anxiety, fear, concern and sadness. The need of hospital treatment made the illness seem even more serious to the parents. Admittance to the hospital ward made the parents feel relieved. The child was believed to receive good care although parents generally did not like being in the hospital and felt distress during the stay. According to the parents there was lack of information and, for example, the routines of the ward were unfamiliar. Parents experienced that they did not have the chance to be involved in the child’s treatment as much as they wanted. Parents felt that their needs were bypassed. Parents would have needed more support for their parenthood. The forms of social support were variable from the parents’ aspect. The forms of social support depended on the nurse treating them and parents also felt that forms were situation specific. Creating a confidential relationship between the families and nurses was dependable on the nurse treating them. The parents would have preferred primary nurse for taking care of them and hoped that the same nurse would care for them in the next shift. The first impression of the ward was peaceful and the parents were given attention. It is recommendable to maintain this at the ward. Family nursing does not always show when families are at the ward and this needs developing at the ward in the future. These results are useable for comparable of pediatric wards where nurses face parents with a suddenly ill-fallen child.