Tilausompeluyrittäjän hiljainen tieto

Abstract

Hiljainen tieto on tekemisen tietoa, osaamista, jota ei ole puettu sanoiksi. Se on intuitiivista taitotietoa, johon päästään käsiksi aistien ja mentaalisten mallien kautta. Tavoitteena oli tuoda esiin tätä hiljaisen tiedon olemusta sekä yleisesti että sovellettuna käsillä tehtävään työhön. Työssä perehdyttiin syvällisemmin myös tilausompelijan ammattitaidon kehittymiseen suhteessa hiljaiseen tiedon määrään. Oman ammatillisen hiljaisen tiedon ohjaamana tuotiin esiin tilausompeluyrittäjyyden eri osa-alueita. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmiä työssäni oli kaksi. Toinen oli teemahaastattelu, jonka kohteena oli pohjoisessa Keski- Suomessa toimiva tilausompeluyrittäjä ja toinen oli case tutkimus, jossa omia työelämän- ja yrittäjä kokemuksiani eli omaa hiljaista tietoa, tehtiin näkyväksi teoriataustaa vasten analysoimalla. Työ osoitti, että hyvän ammattitaidon taustalla oli paljon tiedostamatonta hiljaista tietoa. Tällaisen tiedon olemassa oloa ja olemusta tulisi tuoda julki käsityöalalla enemmän. Hyvä ammattitaidon kehittyminen vie aikaa, jolloin kokeneen ammattilaisen hiljaisen tiedon purkaminen alalle kouluttautuvien käyttöön on tärkeää. Tilausompeluyrittäjänä toimimista auttaa henkilökohtaisen yritysneuvojan tuki ja liiketoiminnallisten taitojen hankkiminen käytännön taitojen lisäksi. Työn tulosten perusteella voitiin todeta, että taidon sisältämän hiljaisen tiedon ymmärtäminen on tärkeää. Erilaisten purkamismenetelmien käyttäminen ja kehittäminen vaativien ammatillisen menetelmien esilletuomiseksi olisi huomioitava paremmin alan kehittymisen kannalta.

The tacit knowledge is knowledge that people carry in their minds and is, therefore, difficult to access and it is not easily shared. The basis of the thesis was to disclose the substance of the tacit knowledge in general and also its connection to the present task. This thesis also explains the development of the dressmaker’s expertise and its connection to the amount of tacit knowledge. The study was qualitative and it involved two methods of research. The other was an interview, made with a selfemployed dressmaker from the northern central Finland. The other method was a case study based on my own experiences as being a dressmaker and work experience with entrepreneurs. The experience based on tacit knowledge was analyzed against theoretical background. The results showed that behind the expertise there is a lot of knowledge which is not verbalized. This kind of tacit knowledge ought to be externalized more in the handicraft field. The understanding of the inner meaning of tacit knowledge and its importance for any craftsman should be available to the students. It is also important to develop and use suitable methods for externalizing demanding professional skills in the field.