SOS-lapsikylässä asuvien lasten näkemyksiä omasta perheestään

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuinka huostaanotettu lapsi määrittelee perheensä. Tutkimuskohteeksi valikoituivat Tapiolan SOS-lapsikylän lapset. Heistä tutkimukseen osallistui 15 6-15-vuotiasta lasta, kolme poikaa ja 12 tyttöä neljästä eri lapsikyläkodista. Lasten asumisaika SOS-lapsikylässä vaihteli puolestatoista kuukaudesta yli kymmeneen vuoteen. Tutkimus suoritettiin syksyllä 2007 Tapiolan SOS-lapsikylässä, jolloin lapset piirsivät oman perheensä. Lisäksi kaikkien piirtäneiden lasten lapsikylävanhemmat täyttivät kyselylomakkeen, jonka avulla kartoitettiin lapsen sosiaalista verkostoa. Lomakkeet osoittivat, että lapsikylävanhemmilla oli laaja tietämys lasten verkostosta. Kukin lapsista koki kuuluvansa jonkinlaiseen perheeseen ja piirustuksista pystyi erottamaan kolme erilaista perhetyyppiä. Kahdeksan viidestätoista lapsesta piirsi lapsikyläperheen, viisi lapsista piirsi biologisen perheen ja kaksi lapsikyläperheen ja lisäksi kotoa pois muuttaneita lapsikyläsisaruksia. Tulokset osoittivat, että osa lapsista määritteli perheen sosiaalisin perustein, kun taas toisille biologinen side tuntui luonnollisemmalta lähtökohdalta perheen määrittelyyn. Toisaalta lapset, jotka piirsivät biologisen perheensä, olivat olleet sijoitettuina lapsikylään vähemmän aikaa. Lapset piirsivät perheisiinsä sekä biologisia sisaruksia, että lapsikyläsisaruksia, riippuen lähinnä siitä keiden kanssa he asuivat. Tästä voitiin päätellä, että lapsilla on kyky muodostaa sisaruussuhde puhtaasti sosiaalisin perustein ja jakaa sisaruuttaan yhtä aikaa sekä biologisille, että lapsikyläsisaruksille. Toisaalta lapset eivät kokeneet muualla asuvien biologisten sisarusten kuuluvan perheeseensä, mikä kannustaa kiinnittämään erityistä huomiota näiden suhteiden säilyttämiseksi.

The main goal of the thesis was to examine how a child under custody defines his or her family. The children of SOS Children’s Village were chosen to be the target of the research. Fifteen children from age six to fifteen volunteered to participate, three boys and twelve girls from four different homes within SOS Children’s Village. The time that these children had been living at the Village varied from a month and a half to ten years. The research was executed in Tapiola SOS Children’s Village during the fall of 2007. The children were asked to draw their family to a piece of paper. Their custody parents were asked to fill a questionnaire form which was meant to help to map out the social network of a child. The filled forms proved that the custody parents knew a great deal about the networks of these children. Each one of the children felt they belong to a some kind of a family. Three different family types could be separated from the drawings: a family within the Children’sVillage (drawn by eight children of fifteen), a biological family (drawn by five children) and an extended Children’s Village family including Children’s Village siblings who had already moved away from the Children’s Village (drawn by two children). The results state that some of the children defined their family by social basis and the other children felt that a biological bond was more natural way to define their family. In other hand, those children who drew their biological family to the paper were been housed in the SOS Children’s Village for a less time. The children included both biological and Children’s Village-based siblings to their drawings, mostly depending who were they living with. From these facts it was concluded that the children are able to form a sibling relationship purely by social means and share their siblinghood with both of their biological and their Village-based siblings. In the other hand, the children didn’t feel that the siblings living outside of the SOS Children Village were part of their family, which encourages to pay attention to maintain these relationships.