Näppituntumasta näkyväksi tiedoksi : Hiljainen tieto asiantuntijaorganisaatiossa
Tukiainen, Tapani (2019)
Tukiainen, Tapani
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611958
Tiivistelmä
Hiljainen tieto luokitellaan yrityksen aineettomaksi pääomaksi, edellyttäen ensin sen tunnistamista. Tehtävänä oli tutkia, mistä ilmiössä pohjimmiltaan on kysymys ja kuinka hiljainen tieto ilmentyy työyhteisössämme. Lisäksi tarkoituksena oli perehtyä osaamisen siirtämisen menetelmiin, joita myös organisaatiossamme voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.
Tutkimuksen päällimmäisenä tavoitteena oli vahvistaa hiljaisen tiedon merkitystä asiantuntijaorganisaatiossamme ja löytää sitä kautta kehitystä työmenetelmien dokumentointiin. Toisena tavoitteena oli samalla ymmärryksen lisääminen siten, että työmenetelmien dokumentointi otettaisiin käyttöön luonnolliseksi osaksi päivittäisiä toimintatapoja.
Toteutustavaksi valikoitui laadullinen tapaustutkimus, joka koostui henkilöhaastatteluista. Kohdehenkilöiksi valitsin pitkään palvelleita tai lähempänä eläkeikää olevia asiantuntijoita. Tutkimuksen kattavuutta lisäsi se, että nämä henkilöt ovat pääosin eri tiimeistä huoltopalvelujen organisaatiosta. Raportin tietoperustassa toin esille, minkälaista tutkimus- ja teoriatietoa aiheesta on aikaisemmin kerrottu. Sekä teoriatutkinnan että haastattelujen jälkeen tulosten vaikuttavuudesta oli helppoa tehdä teoriaohjaava analyysi ja johtopäätökset.
Tutkimisen ja asiaan perehtymisen tuloksena muodostui selkeä käsitys hiljaisesta tiedosta ja sen merkityksestä työyhteisössä. Lisäksi tuloksena syntyi varsin käyttökelpoista tukimateriaalia yrityksen toimintakäsikirjan päivittämiseksi hiljaisen tiedon säilyttämisen osalta.
Johtopäätöksenä todettiin hiljaisen tiedon sisältävän näkymätöntä osaamista, jota asiantuntijakokemus osaltaan synnyttää. Toisena johtopäätöksenä voidaan ajatella, että hiljainen tieto koetaan usein henkilökohtaisena omaisuutena, varsinkin jos tietoa tai osaamista jostain syystä halutaan pantata. Toimintatapana dokumentaatio toisi ratkaisun ongelmaan.
Tutkimuksen päällimmäisenä tavoitteena oli vahvistaa hiljaisen tiedon merkitystä asiantuntijaorganisaatiossamme ja löytää sitä kautta kehitystä työmenetelmien dokumentointiin. Toisena tavoitteena oli samalla ymmärryksen lisääminen siten, että työmenetelmien dokumentointi otettaisiin käyttöön luonnolliseksi osaksi päivittäisiä toimintatapoja.
Toteutustavaksi valikoitui laadullinen tapaustutkimus, joka koostui henkilöhaastatteluista. Kohdehenkilöiksi valitsin pitkään palvelleita tai lähempänä eläkeikää olevia asiantuntijoita. Tutkimuksen kattavuutta lisäsi se, että nämä henkilöt ovat pääosin eri tiimeistä huoltopalvelujen organisaatiosta. Raportin tietoperustassa toin esille, minkälaista tutkimus- ja teoriatietoa aiheesta on aikaisemmin kerrottu. Sekä teoriatutkinnan että haastattelujen jälkeen tulosten vaikuttavuudesta oli helppoa tehdä teoriaohjaava analyysi ja johtopäätökset.
Tutkimisen ja asiaan perehtymisen tuloksena muodostui selkeä käsitys hiljaisesta tiedosta ja sen merkityksestä työyhteisössä. Lisäksi tuloksena syntyi varsin käyttökelpoista tukimateriaalia yrityksen toimintakäsikirjan päivittämiseksi hiljaisen tiedon säilyttämisen osalta.
Johtopäätöksenä todettiin hiljaisen tiedon sisältävän näkymätöntä osaamista, jota asiantuntijakokemus osaltaan synnyttää. Toisena johtopäätöksenä voidaan ajatella, että hiljainen tieto koetaan usein henkilökohtaisena omaisuutena, varsinkin jos tietoa tai osaamista jostain syystä halutaan pantata. Toimintatapana dokumentaatio toisi ratkaisun ongelmaan.