Lukoista luovuuteen : -improvisointi osana laulunopetusta
Jaakkonen, Maria (2010)
Jaakkonen, Maria
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311396
Tiivistelmä
Pedagogisessa opinnäytetyössä käsiteltiin sitä, miten luovuus ja improvisointi liittyivät toisiinsa sekä mitkä asiat estivät luovaa toimintaa. Tärkeimpinä tavoitteina oli tunnistaa improvisoinnin ja laulamisen lukot, löytää tilalle laulamisen ilo ja vapaus sekä oppia heittäytymään hetkeen ja luottamaan omaan osaamiseensa. Keskeisiä kysymyksiä olivat muun muassa: Mitä luovuus on? Mitä improvisointi on? Mitä improvisointi voi opettaa? Kuinka luodaan opetustilanne otolliseksi improvisoinnille?
Työssä haettiin näihin kysymyksiin vastauksia haastattelujen ja lähdekirjallisuuden pohjalta sekä tuntitilanteessa sovelletuilla erilaisilla improvisointiharjoituksilla. Työn ensimmäinen vaihe oli koota tarvittava tieto lähdekirjallisuudesta ja tehdä haastattelukysymykset. Toisessa vaiheessa käsiteltiin haastatteluista saatu materiaali ja sovellettiin erilaisia harjoituksia omaan opetustyöhön haastattelujen, lähdekirjallisuuden ja oman opetuksesta saadun tietotaidon pohjalta. Kolmas vaihe oli kirjallisen osuuden kokoaminen.
Haastattelut, tuntitilanneharjoitteet ja omat kokemukset oppijana ja opettajana osoittivat, että rytmimusiikin laulunopetuksessa improvisaatiolla on keskeinen osuus. Työssä tuli esille miten improvisointi voi olla uudenlaisena ja hyödyllisenä työvälineenä laulunopetuksessa ja -oppimisessa. Toisaalta työssä kävi ilmi, että improvisaatiolla saattoi olla myös negatiivinen, lukitseva vaikutus laulamiseen ja oppimiseen. Tästä syystä opettajan olisi tärkeää rohkaista jokaista oppilasta improvisointiin ja luovaan toimintaan heidän tasostaan riippumatta. Tärkeinä keinoina improvisoinnin opettamisessa esille nousivat: luovuus, kannustaminen, hyväksyntä ja turvallisen ilmapiirin luominen tuntitilanteessa. Turvallisessa ilmapiirissä epäonnistuminen ei ollut uhka, vaan oppijan oli helppo kokea hyväksyntää ja onnistumista ja improvisointi pystyi olemaan rohkaiseva, luovuutta lisäävä ja rikastuttava kokemus.
Työssä haettiin näihin kysymyksiin vastauksia haastattelujen ja lähdekirjallisuuden pohjalta sekä tuntitilanteessa sovelletuilla erilaisilla improvisointiharjoituksilla. Työn ensimmäinen vaihe oli koota tarvittava tieto lähdekirjallisuudesta ja tehdä haastattelukysymykset. Toisessa vaiheessa käsiteltiin haastatteluista saatu materiaali ja sovellettiin erilaisia harjoituksia omaan opetustyöhön haastattelujen, lähdekirjallisuuden ja oman opetuksesta saadun tietotaidon pohjalta. Kolmas vaihe oli kirjallisen osuuden kokoaminen.
Haastattelut, tuntitilanneharjoitteet ja omat kokemukset oppijana ja opettajana osoittivat, että rytmimusiikin laulunopetuksessa improvisaatiolla on keskeinen osuus. Työssä tuli esille miten improvisointi voi olla uudenlaisena ja hyödyllisenä työvälineenä laulunopetuksessa ja -oppimisessa. Toisaalta työssä kävi ilmi, että improvisaatiolla saattoi olla myös negatiivinen, lukitseva vaikutus laulamiseen ja oppimiseen. Tästä syystä opettajan olisi tärkeää rohkaista jokaista oppilasta improvisointiin ja luovaan toimintaan heidän tasostaan riippumatta. Tärkeinä keinoina improvisoinnin opettamisessa esille nousivat: luovuus, kannustaminen, hyväksyntä ja turvallisen ilmapiirin luominen tuntitilanteessa. Turvallisessa ilmapiirissä epäonnistuminen ei ollut uhka, vaan oppijan oli helppo kokea hyväksyntää ja onnistumista ja improvisointi pystyi olemaan rohkaiseva, luovuutta lisäävä ja rikastuttava kokemus.