Edistävät ja estävät tekijät äidin ja vauvan kiintymyssuhteessa; Kirjallisuuskatsaus
Kölhi, Nea; Lahtinen, Sanna (2019)
Kölhi, Nea
Lahtinen, Sanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611974
Tiivistelmä
Kirjallisuuden mukaan äidin ja vauvan välisen kiintymyssuhteeseen muodostumiseen vaikuttaa moni eri tekijä. Tämä vaikuttaa vauvan kehitykseen terveyden jokaisella osa-alueella. Kiintymyssuhteen rakentuminen alkaa jo raskausajalla ja sitä voidaan edistää monin eri menetelmin. Kiintymyssuhteen tarkastelu pohjautuu psykoanalyytikko John Bowlbyn ja kehityspsykologian professori Mary Ainsworthin määritelmiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteena on tuottaa sellaista tietoa, josta esimerkiksi terveysalan opiskelijat ja ammattilaiset voivat hyötyä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin menetelmin. Aineistoksi kertyi yksitoista tutkimusartikkelia.
Kirjallisuuskatsauksessa esitetään viisi tekijää, joilla on edistävä vaikutus äidin ja vauvan kiintymyssuhteen muodostumiseen: äidin sensitiivisyys, hoitotyön erilaiset interventiot, ennenaikaisesti syntyneiden kenguruhoito, imetys ja raskaudenaikainen kiintymyssuhde. Estäviä tekijöitä ilmenee neljä: äidin masennus, matala emotionaalinen älykkyys ja omien tunteiden ymmärtämisen vaikeus ja äidin stressi. Viitteitä myös kulttuurisidonnaisuuden, masennuksen ja kiintymyssuhteen välillä esiintyy. Tuloksista voidaan päätellä, että äidin ja vauvan kiintymyssuhteeseen vaikuttaa moni eri tekijä. Nämä tutkimustulokset olivat pääasiassa linjassa kirjallisuuden kanssa. Aiheellista on kuitenkin huomioida työn pieni otanta, jonka vuoksi tuloksia ei voida yleistää. Kiintymyssuhteeseen voi vaikuttaa myös muita erinäisiä tekijöitä, joita ei katsauksessa tullut esille.
Interventioilla vaikuttaisi olevan hoitotyön näkökulmasta suotuisa vaikutus kiintymyssuhteelle. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme, millaiset interventiomenetelmät vaikuttaisivat tehokkaimmin turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiseen. Tämä voisi johtaa interventioiden hyödyntämiseen hoitotyössä. Lisäksi olisi hyvä tutkia, millaisia tukitoimia vanhemmat toivoisivat kiintymyssuhteen tukemiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteena on tuottaa sellaista tietoa, josta esimerkiksi terveysalan opiskelijat ja ammattilaiset voivat hyötyä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin menetelmin. Aineistoksi kertyi yksitoista tutkimusartikkelia.
Kirjallisuuskatsauksessa esitetään viisi tekijää, joilla on edistävä vaikutus äidin ja vauvan kiintymyssuhteen muodostumiseen: äidin sensitiivisyys, hoitotyön erilaiset interventiot, ennenaikaisesti syntyneiden kenguruhoito, imetys ja raskaudenaikainen kiintymyssuhde. Estäviä tekijöitä ilmenee neljä: äidin masennus, matala emotionaalinen älykkyys ja omien tunteiden ymmärtämisen vaikeus ja äidin stressi. Viitteitä myös kulttuurisidonnaisuuden, masennuksen ja kiintymyssuhteen välillä esiintyy. Tuloksista voidaan päätellä, että äidin ja vauvan kiintymyssuhteeseen vaikuttaa moni eri tekijä. Nämä tutkimustulokset olivat pääasiassa linjassa kirjallisuuden kanssa. Aiheellista on kuitenkin huomioida työn pieni otanta, jonka vuoksi tuloksia ei voida yleistää. Kiintymyssuhteeseen voi vaikuttaa myös muita erinäisiä tekijöitä, joita ei katsauksessa tullut esille.
Interventioilla vaikuttaisi olevan hoitotyön näkökulmasta suotuisa vaikutus kiintymyssuhteelle. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme, millaiset interventiomenetelmät vaikuttaisivat tehokkaimmin turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiseen. Tämä voisi johtaa interventioiden hyödyntämiseen hoitotyössä. Lisäksi olisi hyvä tutkia, millaisia tukitoimia vanhemmat toivoisivat kiintymyssuhteen tukemiseksi.