”Jos sä vaan meet koko ajan, niin et sä sillon pysähdy näkemään asioita, kuulemaan asioita” : jooga varhaiskasvattajien tunteiden säätelytaidon ja sensitiivisyyden tukena
Saali, Liisa (2019)
Saali, Liisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712163
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää varhaiskasvattajien sensitiivisyyttä ja tunteiden säätelytaitoa joogan avulla. Tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien näkemyksiä varhaiskasvattajien tunteiden säätelytaidoista ja sensitiivisyydestä sekä kartoittaa kokemuksia työpäivän aikana ohjatusta joogasta.
Aineisto kerättiin alkukartoituksella, ryhmähaastatteluilla ja eläytymismenetelmällä. Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen. Kohdejoukkona oli viisi tamperelaisen päiväkodin varhaiskasvattajaa. Jooga tuotiin näkyväksi viidellä ohjauskerralla, jotka toteutuivat varhaiskasvattajien työpäivän keskellä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Jooga osoittautui tulosten perusteella toimivaksi keinoksi tukea varhaiskasvattajien sensitiivisyyttä ja tunteiden säätelytaitoa. Keskeisimpänä havaintona oli, että jooga näyttäytyi menetelmänä, joka auttoi palautumaan työstä. Osallistujat toivat esille sen, kuinka jooga rauhoitti, rentoutti ja auttoi keskittymään. Varhaiskasvattajien yhteys itseensä vahvistui, jolloin heidän oli helpompi säädellä tunteitaan. Tämä tuki myös kasvattajien kykyä kohdata lapset sensitiivisesti. Osallistujat vaikuttivat myös arvostavan lasten sensitiivistä kohtaamista.
Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen arjessa olisi tarpeellista löytää keinoja purkaa työkuormitusta, jotta sensitiivisyys toteutuu. On tärkeää, että varhaiskasvattajien sensitiivisyyden ylläpitoon ja edistämiseen annetaan konkreettisia keinoja kuten esimerkiksi jooga. Muuten vaarana on, että sensitiivisyys ja tunteiden säätelytaito jäävät vähälle huomiolle kiireisen arjen keskellä. Jos näin käy, lapsilta jää oppimatta monia hyvinvointia edistäviä taitoja. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka jooga vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin.
Aineisto kerättiin alkukartoituksella, ryhmähaastatteluilla ja eläytymismenetelmällä. Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen. Kohdejoukkona oli viisi tamperelaisen päiväkodin varhaiskasvattajaa. Jooga tuotiin näkyväksi viidellä ohjauskerralla, jotka toteutuivat varhaiskasvattajien työpäivän keskellä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Jooga osoittautui tulosten perusteella toimivaksi keinoksi tukea varhaiskasvattajien sensitiivisyyttä ja tunteiden säätelytaitoa. Keskeisimpänä havaintona oli, että jooga näyttäytyi menetelmänä, joka auttoi palautumaan työstä. Osallistujat toivat esille sen, kuinka jooga rauhoitti, rentoutti ja auttoi keskittymään. Varhaiskasvattajien yhteys itseensä vahvistui, jolloin heidän oli helpompi säädellä tunteitaan. Tämä tuki myös kasvattajien kykyä kohdata lapset sensitiivisesti. Osallistujat vaikuttivat myös arvostavan lasten sensitiivistä kohtaamista.
Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen arjessa olisi tarpeellista löytää keinoja purkaa työkuormitusta, jotta sensitiivisyys toteutuu. On tärkeää, että varhaiskasvattajien sensitiivisyyden ylläpitoon ja edistämiseen annetaan konkreettisia keinoja kuten esimerkiksi jooga. Muuten vaarana on, että sensitiivisyys ja tunteiden säätelytaito jäävät vähälle huomiolle kiireisen arjen keskellä. Jos näin käy, lapsilta jää oppimatta monia hyvinvointia edistäviä taitoja. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka jooga vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin.