Päiväkotihenkilöstön näkemyksiä kasvatuskumppanuuden toteutumisesta venäläisten perheiden kanssa
Ylikojola, Hanna (2010)
Ylikojola, Hanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004287182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004287182
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää päiväkotihenkilöstön näkemyksiä kasvatuskumppanuudesta ja sen to¬teutumisesta venäläisten perheiden kanssa. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden näkemysten kautta niitä haasteita, joita venäläisyys mahdollisesti tuo kasvatuskumppanuuden toteutumiseen.
Teoriaosuudessa käsiteltiin suomalaisen varhaiskasvatuksen linjauksia ja tehtäviä sekä kasvatuskumppanuutta. Lisäksi käsiteltiin venäläistä kasvatus¬kulttuuria ja sitä, miten toimiva kasvatuskumppanuus rakennetaan venäläisten perheiden kanssa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2009, ja niihin osallistui kolme lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Haastattelut nauhoi-tettiin haastateltavien suostumuksella, ja aineisto purettiin sanatarkasti tekstiksi. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimustulosten mukaan päiväkodeissa toteutetaan kasvatuskumppanuutta tietoisesti. Vanhempia kuullaan, ja yhdessä pohditaan kasvatuksellisia asioita lapsen parhaaksi sekä toimitaan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Kas¬vatuskumppanuus on yhteistyötä merkityksellisempi työntekijän ja vanhempien välinen suhde.
Venäjänkielentaitoinen työntekijä päiväkodissa olisi tärkeä kasvatuskumppa¬nuuden rakentumisessa venäläisperheiden kanssa. Kasvatuskumppanuudessa ei saavuteta samaa syvyyttä venäläisten kuin suomalaisten perheiden kanssa – osittain kielimuurin takia. Venäläisiltä vanhemmilta kaivataan enemmän osal¬listumista kasvatuskumppanuudessa. Vastavuoroisesti venäläisille täytyisi an¬taa enemmän tietoa suomalaisen päiväkodin toiminnasta. Venäläiset perheet luottavat suomalaiseen päiväkotiin.
Tulosten mukaan haasteelliset asiat kasvatuskumppanuudessa liittyvät erilaisiin seikkoihin. Venäläisperheiden kanssa kumppanuuden rakentuminen on hitaam¬paa kuin suomalaisten kanssa, mutta ajan kanssa kumppanuus syvenee. Työn-tekijänä tärkeää on tietää perusasioita venäläisestä kulttuurista.
Teoriaosuudessa käsiteltiin suomalaisen varhaiskasvatuksen linjauksia ja tehtäviä sekä kasvatuskumppanuutta. Lisäksi käsiteltiin venäläistä kasvatus¬kulttuuria ja sitä, miten toimiva kasvatuskumppanuus rakennetaan venäläisten perheiden kanssa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2009, ja niihin osallistui kolme lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Haastattelut nauhoi-tettiin haastateltavien suostumuksella, ja aineisto purettiin sanatarkasti tekstiksi. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimustulosten mukaan päiväkodeissa toteutetaan kasvatuskumppanuutta tietoisesti. Vanhempia kuullaan, ja yhdessä pohditaan kasvatuksellisia asioita lapsen parhaaksi sekä toimitaan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Kas¬vatuskumppanuus on yhteistyötä merkityksellisempi työntekijän ja vanhempien välinen suhde.
Venäjänkielentaitoinen työntekijä päiväkodissa olisi tärkeä kasvatuskumppa¬nuuden rakentumisessa venäläisperheiden kanssa. Kasvatuskumppanuudessa ei saavuteta samaa syvyyttä venäläisten kuin suomalaisten perheiden kanssa – osittain kielimuurin takia. Venäläisiltä vanhemmilta kaivataan enemmän osal¬listumista kasvatuskumppanuudessa. Vastavuoroisesti venäläisille täytyisi an¬taa enemmän tietoa suomalaisen päiväkodin toiminnasta. Venäläiset perheet luottavat suomalaiseen päiväkotiin.
Tulosten mukaan haasteelliset asiat kasvatuskumppanuudessa liittyvät erilaisiin seikkoihin. Venäläisperheiden kanssa kumppanuuden rakentuminen on hitaam¬paa kuin suomalaisten kanssa, mutta ajan kanssa kumppanuus syvenee. Työn-tekijänä tärkeää on tietää perusasioita venäläisestä kulttuurista.