Lean-johtamisfilosofian hyödyntäminen ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa
Länsipaltta, Sauli (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Länsipaltta, Sauli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311522
Tiivistelmä
Rutiininomaisten työtehtävien korvaaminen uusien automaatioteknologioiden avulla on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Kustannustehokkuuden, aikasäästön ja laadun lisäämisen tarve on herättänyt organisaatioita muuttamaan vanhoja rutiininomaisia työtehtäviään ohjelmistorobotiikan avulla. Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto vaatii organisaatiolta läpinäkyvää johtamista ja ketteriä toimintatapoja, jotta käyttöönottoprojektit saataisiin valmiiksi mahdollisimman tehokkaasti ilman pullonkauloja. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten lean-menetelmää pystytään hyödyntämään ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu lean-johtamisfilosofiaa ja ohjelmistorobotiikkaa tutkivasta kirjallisuudesta ja artikkeleista, joita käsitellään kahdessa eri opinnäytetyön luvussa. Ensimmäisessä teoreettisen viitekehyksen luvussa käsitellään lean-menetelmää ja tarkastellaan sen eri alamenetelmiä, kuten Gembaa, Scrumia ja Kaizenia. Luvussa käydään läpi myös leanin historiaa ja sen käyttöönottoa sekä yleisyyttä suomalaisissa yrityksissä. Toisessa luvussa käsitellään ohjelmistorobotiikkaa ja automaatiota. Siinä vastataan kysymyksiin: mitä ohjelmistorobotiikka on, mihin sitä käytetään ja mitä hyötyä sen käytöstä on organisaatioille. Luvussa tutkitaan myös työtehtävämuutosten historiaa ja syvennytään sen kehitykseen 2000-luvulla. Luvussa käydään läpi myös eri ohjelmistorobotiikan sovelluksia, ja tutkitaan niiden suosiota alueittain.
Opinnäytetyön empiirinen osio toteutettiin lean-menetelmän osalta käyttäen apuna valmista tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin lean-menetelmien käyttöä suomalaisissa yrityksissä, niiden käytöstä havaittuja vaikutuksia ja organisaation kehityshankkeiden tarpeiden tunnistamisen helpottavuutta. Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton osalta tutkimus tehtiin aiheesta kertovan seminaariesityksen perusteella. Kolmessa eri toimialaa edustavan organisaation esityksessä syvennyttiin käyttöönottoprojektin läpivientiin, sen aikana kohdattuihin haasteisiin ja robotiikan käyttökokemuksiin henkilöstön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jonka aineiston hankintamenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia.
Tutkimustuloksista ilmeni, että lean-johdetuissa organisaatioissa projektit pystytään toteuttamaan tehokkaammin ja nopeammin ennalta määritetyssä ajassa. Leanin avulla projektien pullonkauloihin pystytään varautumaan ennakoitavasti, ja organisaation avoimen johtamiskulttuurin kautta henkilöstön epävarmuus uuden teknologian käyttöönoton myötä laski. Leanilla oli myös positiivinen vaikutus henkilöstön oppimishalukkuuteen, ja organisaation kokeiluhalukkuuteen sekä ketterään toimintatapaan. Nämä myös edesauttavat ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprojektien läpiviennissä. Tuloksien perusteella lean vaikutti organisaatioiden positiiviseen talouskehitykseen, arvoketjun määritykseen ja kehityshankkeiden toteutusten sujuvuuteen.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu lean-johtamisfilosofiaa ja ohjelmistorobotiikkaa tutkivasta kirjallisuudesta ja artikkeleista, joita käsitellään kahdessa eri opinnäytetyön luvussa. Ensimmäisessä teoreettisen viitekehyksen luvussa käsitellään lean-menetelmää ja tarkastellaan sen eri alamenetelmiä, kuten Gembaa, Scrumia ja Kaizenia. Luvussa käydään läpi myös leanin historiaa ja sen käyttöönottoa sekä yleisyyttä suomalaisissa yrityksissä. Toisessa luvussa käsitellään ohjelmistorobotiikkaa ja automaatiota. Siinä vastataan kysymyksiin: mitä ohjelmistorobotiikka on, mihin sitä käytetään ja mitä hyötyä sen käytöstä on organisaatioille. Luvussa tutkitaan myös työtehtävämuutosten historiaa ja syvennytään sen kehitykseen 2000-luvulla. Luvussa käydään läpi myös eri ohjelmistorobotiikan sovelluksia, ja tutkitaan niiden suosiota alueittain.
Opinnäytetyön empiirinen osio toteutettiin lean-menetelmän osalta käyttäen apuna valmista tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin lean-menetelmien käyttöä suomalaisissa yrityksissä, niiden käytöstä havaittuja vaikutuksia ja organisaation kehityshankkeiden tarpeiden tunnistamisen helpottavuutta. Ohjelmistorobotiikan käyttöönoton osalta tutkimus tehtiin aiheesta kertovan seminaariesityksen perusteella. Kolmessa eri toimialaa edustavan organisaation esityksessä syvennyttiin käyttöönottoprojektin läpivientiin, sen aikana kohdattuihin haasteisiin ja robotiikan käyttökokemuksiin henkilöstön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jonka aineiston hankintamenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia.
Tutkimustuloksista ilmeni, että lean-johdetuissa organisaatioissa projektit pystytään toteuttamaan tehokkaammin ja nopeammin ennalta määritetyssä ajassa. Leanin avulla projektien pullonkauloihin pystytään varautumaan ennakoitavasti, ja organisaation avoimen johtamiskulttuurin kautta henkilöstön epävarmuus uuden teknologian käyttöönoton myötä laski. Leanilla oli myös positiivinen vaikutus henkilöstön oppimishalukkuuteen, ja organisaation kokeiluhalukkuuteen sekä ketterään toimintatapaan. Nämä myös edesauttavat ohjelmistorobotiikan käyttöönottoprojektien läpiviennissä. Tuloksien perusteella lean vaikutti organisaatioiden positiiviseen talouskehitykseen, arvoketjun määritykseen ja kehityshankkeiden toteutusten sujuvuuteen.