Hoitotyön dokumentointi Pyhäjärven terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osastolla
Leskinen, Merja; Leskinen, Jorma (2010)
Leskinen, Merja
Leskinen, Jorma
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310242
Tiivistelmä
Hoitotyön kirjaaminen siirtyy valtakunnallisesti vuonna 2012 rakenteiseen kirjaamiseen. Sen tavoitteena on turvata hoidon jatkuvuus, saumattomuus sekä hoitoa koskevan tiedon saanti. Tiedon tulee olla kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla. Dokumentoinnilla varmistetaan hoidon toteutus ja seuranta. Potilaan, henkilökunnan ja organisaation oikeusturva varmistetaan tiedon luotettavuudella ja yksityiskohtaisuudella. Dokumentoinnin tulee olla lyhyttä, ytimekästä, virheetöntä ja kirjattuna selkeällä kirjoitustyylillä.
Teimme opinnäytetyön Pyhäjärven terveyskeskukselle, pitkäaikaishoidon vuodeosastolle. Tarkoituksenamme oli saada tietoa diabetes potilaan tämän hetkisestä hoitotyön kirjaamisesta pitkäaikaishoidossa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli hyödyntää saatuja tuloksia hoitotyön rakenteisen kirjaamisen koulutuksessa ja kirjaamisen yhdenmukaistamisessa, sekä rakenteiseen kirjaamiseen tarvittavien komponenttien valinnassa diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin diabetesta sairastavien potilaiden potilasasiakirjoista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä, näin selvitimme miten hoitajien dokumentointi oli toteutunut diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä toukokuussa 2009.
Tutkimustehtävämme olivat miten hoitotyöntekijöiden kirjaamisessa näkyi hoitotyönprosessi ja millaisia tietoja hoitotyöntekijät kirjasivat potilaspapereihin diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä.
Tutkimustulostemme mukaan hoitohenkilökunta kirjasi ja tunnisti fyysiset hoidon tarpeet ikääntyneen diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä. Tarpeen määrittelyssä ei ollut eritelty hoitotyön diagnoosia joka tulisi nähdä tarpeen määrittämisen tiivistelmänä. Hoitotyön tavoitteita tai välitavoitteita ei kirjauksista ilmennyt. Hoitotyön toiminnot ja lääkärin määräykset hoitohenkilökunta kirjasi tehtäväkeskeisesti. Potilaan ohjaamista, tukemista ja varmistamista ei kirjauksista tullut esille.
Hoitotyön arvioinnin kirjaamista esiintyi haavan paranemisen arvioinnissa hoitajan näkökulman mukaan. Mah-dollisuutta pitkäaikaishoidon hoitotyön arvioinnin tekemistä viikon välein tai harvemmin ei tutkimusjaksolla esiintynyt. Hoitotyön arviointia kirjattiin tutkimusjaksolla vähän.
Jatkotutkimusaiheina näemme vertailevan tutkimuksen ikääntyneiden laitoshoidosta ja vastaavan tutkimuksen tekeminen rakenteisen kirjaamisen käytön aikana.
Teimme opinnäytetyön Pyhäjärven terveyskeskukselle, pitkäaikaishoidon vuodeosastolle. Tarkoituksenamme oli saada tietoa diabetes potilaan tämän hetkisestä hoitotyön kirjaamisesta pitkäaikaishoidossa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli hyödyntää saatuja tuloksia hoitotyön rakenteisen kirjaamisen koulutuksessa ja kirjaamisen yhdenmukaistamisessa, sekä rakenteiseen kirjaamiseen tarvittavien komponenttien valinnassa diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin diabetesta sairastavien potilaiden potilasasiakirjoista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä, näin selvitimme miten hoitajien dokumentointi oli toteutunut diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä toukokuussa 2009.
Tutkimustehtävämme olivat miten hoitotyöntekijöiden kirjaamisessa näkyi hoitotyönprosessi ja millaisia tietoja hoitotyöntekijät kirjasivat potilaspapereihin diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä.
Tutkimustulostemme mukaan hoitohenkilökunta kirjasi ja tunnisti fyysiset hoidon tarpeet ikääntyneen diabetesta sairastavan potilaan hoitotyössä. Tarpeen määrittelyssä ei ollut eritelty hoitotyön diagnoosia joka tulisi nähdä tarpeen määrittämisen tiivistelmänä. Hoitotyön tavoitteita tai välitavoitteita ei kirjauksista ilmennyt. Hoitotyön toiminnot ja lääkärin määräykset hoitohenkilökunta kirjasi tehtäväkeskeisesti. Potilaan ohjaamista, tukemista ja varmistamista ei kirjauksista tullut esille.
Hoitotyön arvioinnin kirjaamista esiintyi haavan paranemisen arvioinnissa hoitajan näkökulman mukaan. Mah-dollisuutta pitkäaikaishoidon hoitotyön arvioinnin tekemistä viikon välein tai harvemmin ei tutkimusjaksolla esiintynyt. Hoitotyön arviointia kirjattiin tutkimusjaksolla vähän.
Jatkotutkimusaiheina näemme vertailevan tutkimuksen ikääntyneiden laitoshoidosta ja vastaavan tutkimuksen tekeminen rakenteisen kirjaamisen käytön aikana.