Henkilöhaastattelun toteuttaminen : Ohjeistus aloittavalle toimittajalle
Eskola, Laura (2010)
Eskola, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061912395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061912395
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee henkilöhaastattelun tekovaiheita. Työn tarkoituksena on auttaa erityisesti toimitustyötä aloittavaa ymmärtämään, mitä henkilöhaastattelun toteuttaminen pitää sisällään. Tutkimuksella etsitään vastauksia siihen, onko olemassa yleispäteviä ohjeita henkilöhaastattelun tekemiseen.
Ennen varsinaista teoriaosaa tutkitaan, mitä haastattelu terminä tarkoittaa. Haastattelu on liitettävissä myös muille aloille kuin toimittajan ammattiin, joten opinnäytetyössä tutustutaan tutkimushaastattelulajeihin. Henkilöhaastattelun tekovaiheita tutkitaan kohta kohdalta aina suunnitteluvaiheesta haastattelun purkuun ja puhtaaksi kirjoittamiseen. Lisäksi toimittajan ammattietiikkaa käsitellään lyhyesti, koska etiikka liittyy kaikkeen, mitä toimittaja tekee. Teorian rinnalla huomioidaan myös käytännön työn merkitys. Kaksi toimittajaa kertoo omista työtavoistaan, mikä auttaa ymmärtämään teorian ja käytännön suhteet. Työn lopussa on 20 kohdan ohjeistus, joka kokoaa kaikki työssä käsitellyt aihealueet yhteen. Ohjeistus antaa tilaa oman työn kehittämiseen ja sen vuoksi se on muodoltaan enemmän neuvoja antava kuin käskevä. Ohjeistus ei pyri olemaan yksityiskohtainen. Se toimii ohjenuorana mahdollisimman monelle toimittajalle, eikä näin ollen poissulje jotain tiettyä toimintatavan yksityiskohtaa toisen tieltä.
Tutkimusmateriaalina ovat lähdekirjallisuuden lisäksi toimittajien haastattelut sekä kirjoittajan omat kokemukset henkilöhaastattelun toteuttamisesta. Vaikka toimitustyöstä on kirjoitettu paljon oppaita, pelkästään henkilöhaastatteluun keskittyvää kirjallisuutta ei ollut saatavilla. Lähdekirjallisuutta on hyödynnetty henkilöhaastattelun osalta ja sitä on vertailtu muun muassa uutisjuttujen tekemiseen. Täten myös muut toimitustyöhön liittyvät asiat välittyvät.
Työ on toteutettu itsenäisesti ilman yhteyksiä työelämään. Yhteisöllistä merkitystä tärkeämpää on, että yksilö pääsee hyödyntämään teoriaa oman työskentelytapansa kehittämiseen. Tutkimuksista ei voi johtaa yksityiskohtaista tietoa siitä, mikä on paras tapa toteuttaa henkilöhaastattelu. Kyseessä on jokaisen toimittajan henkilökohtainen mieltymys, joka kehittyy kokemuksen kautta.
Ennen varsinaista teoriaosaa tutkitaan, mitä haastattelu terminä tarkoittaa. Haastattelu on liitettävissä myös muille aloille kuin toimittajan ammattiin, joten opinnäytetyössä tutustutaan tutkimushaastattelulajeihin. Henkilöhaastattelun tekovaiheita tutkitaan kohta kohdalta aina suunnitteluvaiheesta haastattelun purkuun ja puhtaaksi kirjoittamiseen. Lisäksi toimittajan ammattietiikkaa käsitellään lyhyesti, koska etiikka liittyy kaikkeen, mitä toimittaja tekee. Teorian rinnalla huomioidaan myös käytännön työn merkitys. Kaksi toimittajaa kertoo omista työtavoistaan, mikä auttaa ymmärtämään teorian ja käytännön suhteet. Työn lopussa on 20 kohdan ohjeistus, joka kokoaa kaikki työssä käsitellyt aihealueet yhteen. Ohjeistus antaa tilaa oman työn kehittämiseen ja sen vuoksi se on muodoltaan enemmän neuvoja antava kuin käskevä. Ohjeistus ei pyri olemaan yksityiskohtainen. Se toimii ohjenuorana mahdollisimman monelle toimittajalle, eikä näin ollen poissulje jotain tiettyä toimintatavan yksityiskohtaa toisen tieltä.
Tutkimusmateriaalina ovat lähdekirjallisuuden lisäksi toimittajien haastattelut sekä kirjoittajan omat kokemukset henkilöhaastattelun toteuttamisesta. Vaikka toimitustyöstä on kirjoitettu paljon oppaita, pelkästään henkilöhaastatteluun keskittyvää kirjallisuutta ei ollut saatavilla. Lähdekirjallisuutta on hyödynnetty henkilöhaastattelun osalta ja sitä on vertailtu muun muassa uutisjuttujen tekemiseen. Täten myös muut toimitustyöhön liittyvät asiat välittyvät.
Työ on toteutettu itsenäisesti ilman yhteyksiä työelämään. Yhteisöllistä merkitystä tärkeämpää on, että yksilö pääsee hyödyntämään teoriaa oman työskentelytapansa kehittämiseen. Tutkimuksista ei voi johtaa yksityiskohtaista tietoa siitä, mikä on paras tapa toteuttaa henkilöhaastattelu. Kyseessä on jokaisen toimittajan henkilökohtainen mieltymys, joka kehittyy kokemuksen kautta.