Yksilö- ja ryhmähaastattelun käytettävyys rekrytoinnin tehostamiseksi : Ravontola-ala

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksilö- ja ryhmähaastattelun käytettävyyttä. Tavoitteena oli saada selville, miten rekrytoinnista saataisiin mahdollisimman tehokasta ravintola-alalla. Työn tutkimuskysymyksiä ovat ”miten rekrytoinnista saadaan mahdollisimman tehokas?”, ”millaisiin tilanteisiin yksilö- ja ryhmähaastattelut sopivat?” ja ”miten osaaminen, pätevyys ja motivaatio todetaan?” Työn viitekehys koostuu yleisesti rekrytoinnista, ravintola-alan yleisistä ominaispiirteistä sekä lainsäädännöistä, jotka osakseen ohjaavat rekrytointia. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelujen muodossa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja eli kysymykset olivat valmiina, mutta lisäkysymyksiä saatettiin esittää spontaanisti asioiden tarkentamiseksi. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka tekevät työkseen rekrytointia ravintola-alalla. Haastatteluja oli neljä, ja vastaukset kirjoitettiin suoraan sanasta sanaan koneelle. Tähän työhön haastateltavat ovat kuitenkin jätetty anonyymeiksi omasta pyynnöstään.

Tutkimustulokset olivat selkeät eikä suuria poikkeamia havaittu. Yksikään vastaus ei ollut ristiriidassa toisen vastaajan vastauksen kanssa. Tulosten perusteella yksilöhaastattelussa suurin hyöty on avoimempi ja rohkeampi keskustelu, jolloin saadaan syvällisempi tieto ja ymmärrys hakijan osaamisesta ja pätevyydestä. Haitaksi taas kerrottiin yksimielisesti tehottomuus ajankäytössä, mikäli hakija ei etene haussa. Ryhmähaastattelun hyödyksi ilmeni ajankäytön tehokkuus ja hakijan sosiaalisten taitojen ilmeneminen, kun taas haitaksi mainittiin kilpailutilanne, ujojen hakijoiden varjoon jääminen sekä pintapuolinen osaamisen ja pätevyyden toteaminen.

Kenenkään vastaajan mielestä Suomen lainsäädäntö ei pahemmin vaikuta rekrytoinnin tehokkuuteen. Ainoastaan pätevyystodistusten kerääminen vie enemmistön mielestä enemmän aikaa, mutta jokaisen vastaajan mielestä se on kuitenkin tärkeää. Rekrytoinnin tehostamiseksi kehitysehdotuksia ovat video- ja ryhmähaastattelujen lisääminen, ajankäytön hallinta sekä todistusten liittäminen hakemukseen jo hakuvaiheessa.

The purpose of this study was to clarify the usability of individual and group interviews. The aim was to clarify how recruitment can be as effective as possible in the restaurant industry. The theoretical part consists of recruitment, restaurant industry and legislation. The study was conducted as a qualitative study in the form of interviews. The interviewees were people who work in the restaurant sector. There were four interviews, but the interviewees are anonymous at their own request.

The results were similar. None of the answers was in conflict with the other. Based on the results, the greatest benefit in an individual interview is a more open and courageous conversation. Inefficiency in time use was unanimously a harmful thing if the applicant did not proceed in the job search. The benefit of the group interview was the efficiency of time use and the appearance of the applicant's social skills. A drawback was the competitive situation and the perfunctory identification of skills and qualifications.

According to the interviewees, Finnish legislation does not affect the efficiency of recruitment. In order to improve recruitment, development suggestions include adding video and group interviews, managing time-use and attaching certificates to the application at the application stage.