SILVAPRO TYÖMAAOSION KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄT KEHITYSEHDOTUKSET METSÄNHOITOYHDISTYKSISSÄ
Käyhkö, Petteri (2019)
Käyhkö, Petteri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905159913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905159913
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteen oli kerätä käyttäjälähtöisiä kehitysehdotuksia koskien Metsänhoitoyhdistyksien käyttämää toiminnanohjausjärjestelmää SilvaProta. Kerätyn palautteen avulla on tarkoitus helpottaa ohjelmiston edelleen käynnissä olevaa kehitystyötä.
Tutkimus toteutettiin ryhmähaastattelujen avulla kolmessa Metsänhoitoyhdistyksessä (Etelä-Savo, Uusimaa ja Kaakko). Haastateltavat ryhmät koostuivat Metsänhoitoyhdistyksissä toimivista tiimeistä ja niiden jäsenistä. Kaiken kaikkiaan haastatteluja tehtiin kahdeksan kappaletta. Osa haastatteluista toteutettiin paikan päällä Metsänhoitoyhdistyksissä ja osa Skype-kokouspuhelujen avulla. Haastattelut sijoittuivat ajanjaksolle 12.6.2018–5.3.2019.
Ryhmähaastattelujen toteuttamiseksi muodostettiin kysymysrunko. Kysymysrunko käsitteli eri aihealueita liittyen SilvaProhon sekä haastateltavien aiemman toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvän kokemuksen arvioimiseen. Haastattelut käytiin keskustelun omaisina ja haastattelija vastasi pääosin keskustelun kulusta, sekä tiedon dokumentoinnista.
Haastatteluissa kertyi paljon käyttäjälähtöisiä ehdotuksia siitä, kuinka SilvaProta tulisi kehittää. Suurin huomio keskittyi järjestelmän latausaikojen ja muiden päivittäistä työskentelyä hidastavien tekijöiden käsittelyyn. Karttoihin liittyviä ongelmia nostettiin myös laaja mittaisesti esiin haastattelujen aikana. Lisäksi kehitysehdotukset koskivat monia yksittäisiä parannusta kaipaavia ominaisuuksia.
Merkittävimmäksi keinoiksi kehitystyön parantamiseksi haastateltavat esittivät tiedonkulun parantamisen ja myös konkreettisia keinoja, kuinka se voitaisiin toteuttaa. Tutkimuksessa kerättyä tietoa voidaan käyttää kehitystyön apuna ja se antaa osviittaa, miten priorisointia voisi käyttäjälähtöisesti toteuttaa. Tiedonkulun parantamisella voidaan myös vaikuttaa positiivisempaan käyttäjäkokemukseen järjestelmästä.
Tutkimus toteutettiin ryhmähaastattelujen avulla kolmessa Metsänhoitoyhdistyksessä (Etelä-Savo, Uusimaa ja Kaakko). Haastateltavat ryhmät koostuivat Metsänhoitoyhdistyksissä toimivista tiimeistä ja niiden jäsenistä. Kaiken kaikkiaan haastatteluja tehtiin kahdeksan kappaletta. Osa haastatteluista toteutettiin paikan päällä Metsänhoitoyhdistyksissä ja osa Skype-kokouspuhelujen avulla. Haastattelut sijoittuivat ajanjaksolle 12.6.2018–5.3.2019.
Ryhmähaastattelujen toteuttamiseksi muodostettiin kysymysrunko. Kysymysrunko käsitteli eri aihealueita liittyen SilvaProhon sekä haastateltavien aiemman toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvän kokemuksen arvioimiseen. Haastattelut käytiin keskustelun omaisina ja haastattelija vastasi pääosin keskustelun kulusta, sekä tiedon dokumentoinnista.
Haastatteluissa kertyi paljon käyttäjälähtöisiä ehdotuksia siitä, kuinka SilvaProta tulisi kehittää. Suurin huomio keskittyi järjestelmän latausaikojen ja muiden päivittäistä työskentelyä hidastavien tekijöiden käsittelyyn. Karttoihin liittyviä ongelmia nostettiin myös laaja mittaisesti esiin haastattelujen aikana. Lisäksi kehitysehdotukset koskivat monia yksittäisiä parannusta kaipaavia ominaisuuksia.
Merkittävimmäksi keinoiksi kehitystyön parantamiseksi haastateltavat esittivät tiedonkulun parantamisen ja myös konkreettisia keinoja, kuinka se voitaisiin toteuttaa. Tutkimuksessa kerättyä tietoa voidaan käyttää kehitystyön apuna ja se antaa osviittaa, miten priorisointia voisi käyttäjälähtöisesti toteuttaa. Tiedonkulun parantamisella voidaan myös vaikuttaa positiivisempaan käyttäjäkokemukseen järjestelmästä.