Aistihuoneen rakentaminen autistisen lapsen tarpeisiin
Nurmi, Katja (2019)
Nurmi, Katja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149649
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja sen tilaajana oli Pienryhmäkoti Huvikumpu Ää-nekoskelta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisen aistihuoneen palveluntuottajan autistiset asiakaslapset haluaisivat saada. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää palveluntuottajan toimintatapoja ja toimitiloja entistä asiakaslähtöisemmiksi. Opinnäytetyön avulla haluttiin tehdä palvelumuotoilua, jotta autististen asiakaslasten mielipide saataisiin toimintaa kehitettäessä entistä paremmin kuuluviin.
Aineisto kerättiin tutkimushavainnointia hyödyntäen sekä haastatteluin ja vanhempainkyselyn muodossa. Tutkimushavainnointia ja haastatteluja tehtiin kolmessa eri toimipaikassa. Vanhempainkyselyyn vastasi kolme vanhempaa. Saadun aineiston pohjalta laadittiin autistisia asiakaslapsia osallistava kysely. Aineiston perusteella ilmeni, että aistihuoneita on tehty hyvin erilaisista lähtökohdista ja usein niiden rakentamisessa on huomioitu liikuntavammaiset asiakkaat. Huoneiden värimaailman valitseminen mahdollisimman vaaleaksi mahdollistaa aistihuoneen helpon muunneltavuuden. Aineistosta nousi esiin myös valojen ja äänentoiston suunnittelun tärkeys.
Tutkimustulokset osoittivat, että autistiset asiakaslapset halusivat huoneeseen sekä väriä että aktivoivia elementtejä. Tunto- ja näköaistia aktivoivia elementtejä toivottiin runsaammin, kuin ääntä tuottavia elementtejä. Tutkimuksellisen kehittämisen myötä syntyi palvelumuotoilua, jonka kautta tavoite saavutettiin. Aistihuoneen rakentamisen lähtökohtana huomioitiin Pienryhmäkoti Huvikummun autististen asiakaslasten vaikuttamismahdollisuudet sekä tuettiin heidän osallisuuttaan. Lasten toiveet huomioitiin aistihuoneen sisältöä suunnitellessa ja aistitilaa rakentaessa. This working life-oriented thesis was assigned by Pienryhmäkoti Huvikumpu located in Äänekoski. The aim was to examine what kind of a sensory room autistic child clients of the service provider would like to have. Another aim was to develop the service provider’s working practices and premises to a more client-oriented. The thesis aimed at service design in order to highlight the views of autistic child clients in the development of the operations.
The data was collected by using observations and interviews as well as parent surveys. The observations and interviews were conducted in three different locations. Three different parents answered to the parent survey. Based on the data, a questionnaire involving autistic child clients was drafted. The data showed that sensory rooms had been built from very different starting points and very often clients with physical disabilities had been considered in the construction. Choosing the colour scheme of the sensory rooms as light as possible makes the sensory room easy to modify. The data also high-lighted the importance of lighting and acoustic design.
According to the results, autistic child clients wanted both colours and activating elements in the sensory room. Sensory and vision-activating elements were more frequently desired than the sound producing elements. A development research approach facilitated service design and, thus, achievement of the goals. As a starting point for building the sensory room, autistic children´s opportunities of influence in the Pienryhmäkoti Huvikumpu were taken into, account and their participation was supported. The autistic child clients’ wishes were taken into consideration when designing the contents of the sensory room and building the sensory space.
Aineisto kerättiin tutkimushavainnointia hyödyntäen sekä haastatteluin ja vanhempainkyselyn muodossa. Tutkimushavainnointia ja haastatteluja tehtiin kolmessa eri toimipaikassa. Vanhempainkyselyyn vastasi kolme vanhempaa. Saadun aineiston pohjalta laadittiin autistisia asiakaslapsia osallistava kysely. Aineiston perusteella ilmeni, että aistihuoneita on tehty hyvin erilaisista lähtökohdista ja usein niiden rakentamisessa on huomioitu liikuntavammaiset asiakkaat. Huoneiden värimaailman valitseminen mahdollisimman vaaleaksi mahdollistaa aistihuoneen helpon muunneltavuuden. Aineistosta nousi esiin myös valojen ja äänentoiston suunnittelun tärkeys.
Tutkimustulokset osoittivat, että autistiset asiakaslapset halusivat huoneeseen sekä väriä että aktivoivia elementtejä. Tunto- ja näköaistia aktivoivia elementtejä toivottiin runsaammin, kuin ääntä tuottavia elementtejä. Tutkimuksellisen kehittämisen myötä syntyi palvelumuotoilua, jonka kautta tavoite saavutettiin. Aistihuoneen rakentamisen lähtökohtana huomioitiin Pienryhmäkoti Huvikummun autististen asiakaslasten vaikuttamismahdollisuudet sekä tuettiin heidän osallisuuttaan. Lasten toiveet huomioitiin aistihuoneen sisältöä suunnitellessa ja aistitilaa rakentaessa.
The data was collected by using observations and interviews as well as parent surveys. The observations and interviews were conducted in three different locations. Three different parents answered to the parent survey. Based on the data, a questionnaire involving autistic child clients was drafted. The data showed that sensory rooms had been built from very different starting points and very often clients with physical disabilities had been considered in the construction. Choosing the colour scheme of the sensory rooms as light as possible makes the sensory room easy to modify. The data also high-lighted the importance of lighting and acoustic design.
According to the results, autistic child clients wanted both colours and activating elements in the sensory room. Sensory and vision-activating elements were more frequently desired than the sound producing elements. A development research approach facilitated service design and, thus, achievement of the goals. As a starting point for building the sensory room, autistic children´s opportunities of influence in the Pienryhmäkoti Huvikumpu were taken into, account and their participation was supported. The autistic child clients’ wishes were taken into consideration when designing the contents of the sensory room and building the sensory space.