Pakkausmateriaalihävikin vähentäminen alumiinitölkkien ja PET-pullojen täyttölinjoilla
Rytkönen, Silja-Maria (2019)
Rytkönen, Silja-Maria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905119262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905119262
Tiivistelmä
Juomateollisuudessa tuotteet pakataan yleensä tölkkeihin ja pulloihin, joita sitovat yhteen sekundääripakkauksiksi kutistemuovikalvo tai pahvi. Ympäristötietoisten kuluttajien määrän kasvun myötä tehtaiden tuotantoprosessien ekologisuuteen panostetaan ja pyritään vähentämään prosesseissa syntyvää pakkausjätettä. Tämä työ tehtiin Oy Sinebrychoff Ab & Sinebrychoff Supply Companyn toimeksiantona kohdistuen yrityksen tuotannon kolmeen suurimpaan pakkausmateriaalihävikkikategoriaan. Työn tavoitteena oli selvittää kutistemuovien, tölkkien ja PET-pullojen hävikkimääriä tuotannossa. Tämän lisäksi haluttiin selvittää, missä pakkausprosessin vaiheissa hävikkiä syntyy eniten.
Työssä selvitettiin mahdollisia syitä hävikin synnylle ja tehtiin seuranta KS410-tölkkilinjalla ja KS470-pullolinjalla. Kutistemuovin hävikkiä seurattiin punnitsemalla prosessissa käytettyjen rullien massa, minkä perusteella saatiin määritettyä ylijääneen muovikalvon määrä. Tölkki- ja pullohävikkiä seurattiin MES-järjestelmän ja vuororaporttien lukemia hyödyntäen ja toisiinsa vertaillen. Seuranta-aika oli kutistemuovikalvolle ja tölkeille 10 viikkoa. Pulloille seuranta-ajaksi määriteltiin kaksi kuukautta. Tuloksista laadittiin kuvaajat ja niille tehtiin tilastolliset analyysit Minitab-tilasto-ohjelmalla Lean Six Sigman ajattelumallia noudattaen.
Kutistemuoveissa suurin määrä hävikkiä, 0,66–2,48 kg/rulla, syntyi 18-packin sekundääripakkauksissa. Tölkkilinjalla hävikkiä syntyi eniten prosessin alkuvaiheessa. Kokonaistuotannossa pienissä ajoissa syntyi suhteellisesti eniten hävikkiä, mutta määrällisesti eniten hävikkiä syntyi suurista tuotantoeristä. Pullolinjalla määrällisesti hävikkiä syntyi myös paljon suurista tuotantoeristä. Kuitenkin hävikkiä syntyi suhteellisesti ja absoluuttisesti eniten 1,25 litran oluen ajoissa (1,84–3,36 hävikki-%, noin 2 900–4 000 pulloa). Tuotantoon verrattuna hävikkien määrät olivat hyvin pieniä, mutta eri tuotteilla hävikkien määrät vaihtelivat.
Vaikka suhteellisesti hävikki olisi spesifikaatioiden mukainen, määrät ovat isoissa tuotannoissa suuria, mistä koituu enemmän kustannuksia yritykselle. Toimintojen kehittämiseksi tarvitaan lisätutkimusta kutistemuovien ominaisuuksien vaikutuksesta massaan ja prosessissa käyttäytymiseen, tölkkien purkajan ja täyttökoneen välisistä vaiheista sekä pullojen täyttökoneesta.
Työssä selvitettiin mahdollisia syitä hävikin synnylle ja tehtiin seuranta KS410-tölkkilinjalla ja KS470-pullolinjalla. Kutistemuovin hävikkiä seurattiin punnitsemalla prosessissa käytettyjen rullien massa, minkä perusteella saatiin määritettyä ylijääneen muovikalvon määrä. Tölkki- ja pullohävikkiä seurattiin MES-järjestelmän ja vuororaporttien lukemia hyödyntäen ja toisiinsa vertaillen. Seuranta-aika oli kutistemuovikalvolle ja tölkeille 10 viikkoa. Pulloille seuranta-ajaksi määriteltiin kaksi kuukautta. Tuloksista laadittiin kuvaajat ja niille tehtiin tilastolliset analyysit Minitab-tilasto-ohjelmalla Lean Six Sigman ajattelumallia noudattaen.
Kutistemuoveissa suurin määrä hävikkiä, 0,66–2,48 kg/rulla, syntyi 18-packin sekundääripakkauksissa. Tölkkilinjalla hävikkiä syntyi eniten prosessin alkuvaiheessa. Kokonaistuotannossa pienissä ajoissa syntyi suhteellisesti eniten hävikkiä, mutta määrällisesti eniten hävikkiä syntyi suurista tuotantoeristä. Pullolinjalla määrällisesti hävikkiä syntyi myös paljon suurista tuotantoeristä. Kuitenkin hävikkiä syntyi suhteellisesti ja absoluuttisesti eniten 1,25 litran oluen ajoissa (1,84–3,36 hävikki-%, noin 2 900–4 000 pulloa). Tuotantoon verrattuna hävikkien määrät olivat hyvin pieniä, mutta eri tuotteilla hävikkien määrät vaihtelivat.
Vaikka suhteellisesti hävikki olisi spesifikaatioiden mukainen, määrät ovat isoissa tuotannoissa suuria, mistä koituu enemmän kustannuksia yritykselle. Toimintojen kehittämiseksi tarvitaan lisätutkimusta kutistemuovien ominaisuuksien vaikutuksesta massaan ja prosessissa käyttäytymiseen, tölkkien purkajan ja täyttökoneen välisistä vaiheista sekä pullojen täyttökoneesta.