Rakennusautomaation suunnitteluohjeistuksen kehittäminen YH Kodit Oy:ssä
Heponiemi, Marjo (2019)
Heponiemi, Marjo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078142
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten talotekniikan suunnitteluohjeen rakennusautomaatio-osuutta voitaisiin kehittää. Rakennusautomaation rooli rakennushankkeissa korostuu koko ajan rakentamismääräysten tiukentuessa sekä energiatehokkuudelle ja hyville sisäilmaolosuhteille asetettujen vaatimusten kasvaessa. Rakentamisessa onkin tultu pisteeseen, jossa ei enää yksittäisellä rakenteella tai järjestelmällä ole mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita, vaan kiinteistön järjestelmiä tulee säätää, ohjata ja valvoa yhtenä kokonaisuutena.
Opinnäytetyö koostui kahdesta kokonaisuudesta. Työssä perehdyttiin rakennusautomaatiojärjestelmien termistöön, rakenteeseen ja toimintaan sekä järjestelmien suunnitteluprosessiin ja -dokumentaatioon. Tässä niin sanotussa kirjallisuusosuudessa esiteltiin myös rakennusautomaatioon liittyviä määräyksiä, sekä perehdyttiin näkökulmiin tietoturvasta ja energiatehokkuudesta.
Työn toinen kokonaisuus muodostui tutkimusosuudesta, jossa tutustuttiin kirjallisuustutkimuksen kautta rakennusautomaatiosta aiemmin tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin kartoittaen sieltä alan yleisiä haasteita ja ehdotuksia suunnittelun parantamiseen. Toinen tutkimuksen osuus oli yhteistyökumppaneiden asiantuntijahaastattelut, joiden avulla pyrittiin kartoittamaan YH Kotien suunnitteluohjeen nykytilaa ja kehitysehdotuksia.
Tutkimuksen perusteella koostettiin kehitysehdotuksia talotekniikkaohjeen rakennusautomaatio osuuden päivitystyön pohjaksi. Tutkimustulokset osoittavat, että nykyisestä ohjeesta selviävät suunniteltavien järjestelmien laatutasovaatimukset, ja sen perusteella saadaan tyypillinen asuinkiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmä. Ominaisuuksien karsinnalle tai lisäyksille ei nähty perusteita. Merkittävin kehitysehdotus nykyiseen ohjeeseen verrattuna on parempi varautuminen tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Kustannusten tehostamisnäkökulmasta mallikaavioiden käyttöönotto olisi hyvä vaihtoehto. Tutkimuksessa tuli myös esille joitakin kehitysehdotuksia suunnitelmien laadun ja suunnitteluprosessin parantamiseen.
Opinnäytetyö koostui kahdesta kokonaisuudesta. Työssä perehdyttiin rakennusautomaatiojärjestelmien termistöön, rakenteeseen ja toimintaan sekä järjestelmien suunnitteluprosessiin ja -dokumentaatioon. Tässä niin sanotussa kirjallisuusosuudessa esiteltiin myös rakennusautomaatioon liittyviä määräyksiä, sekä perehdyttiin näkökulmiin tietoturvasta ja energiatehokkuudesta.
Työn toinen kokonaisuus muodostui tutkimusosuudesta, jossa tutustuttiin kirjallisuustutkimuksen kautta rakennusautomaatiosta aiemmin tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin kartoittaen sieltä alan yleisiä haasteita ja ehdotuksia suunnittelun parantamiseen. Toinen tutkimuksen osuus oli yhteistyökumppaneiden asiantuntijahaastattelut, joiden avulla pyrittiin kartoittamaan YH Kotien suunnitteluohjeen nykytilaa ja kehitysehdotuksia.
Tutkimuksen perusteella koostettiin kehitysehdotuksia talotekniikkaohjeen rakennusautomaatio osuuden päivitystyön pohjaksi. Tutkimustulokset osoittavat, että nykyisestä ohjeesta selviävät suunniteltavien järjestelmien laatutasovaatimukset, ja sen perusteella saadaan tyypillinen asuinkiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmä. Ominaisuuksien karsinnalle tai lisäyksille ei nähty perusteita. Merkittävin kehitysehdotus nykyiseen ohjeeseen verrattuna on parempi varautuminen tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Kustannusten tehostamisnäkökulmasta mallikaavioiden käyttöönotto olisi hyvä vaihtoehto. Tutkimuksessa tuli myös esille joitakin kehitysehdotuksia suunnitelmien laadun ja suunnitteluprosessin parantamiseen.