Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoprosessin laatu ensihoidossa
Leppänen, Miia (2019)
Leppänen, Miia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078025
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöt ovat yksi yleisimmistä ja aikakriittisimmistä suomalaisen ensihoitojärjestelmän kohtaamista tehtävälajeista, joiden määrän on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu nopeasti verenkierron häiriintymisestä aiheutuvan hapenpuutteen seurauksena. Yleisin aivoverenkiertohäiriön aiheuttaja on aivovaltimon veritulppa, jonka johdosta valtimon suonittamalle alueelle syntyy kuolio eli infarkti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli mitata rekanalisaatiohoitoa vaativien aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoitoprosessin laatua Oriveden Sairasautopalvelu Ky:ssä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoidon laadusta. Hoidon laatua mitattiin prosessiauditoinnilla, jota varten kehitettiin aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoprosessiin pohjautuva laatumittari. Tutkimuksessa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoitoprosessin kokonaisonnistumisprosentti oli 71 %. Viive kohteessa oli keskimäärin 19 minuuttia. Kiireellisiä AVH-potilaita koskevien ensihoitotehtävien onnistumisprosentit vaihtelivat 33 %:n ja 100 %:n välillä. Yleisesti heikoiten suoriuduttiin FPSS-pisteytyksen (28 %) ja kohteessa kulutetun ajan (tavoite alle 15 min) (22 %) kohdalla. Ensihoitotehtävillä onnistuttiin parhaiten neurologin konsultoinnissa (100 %) ja suoniyhteyden avaamisessa (89 %).
Tutkimustulokset osoittivat, ettei aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoito ole tasalaatuista. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidon laatuun tulisi panostaa ensihoitajille kohdistetulla lisäkoulutuksella sekä jatkuvalla ja systemaattisella hoidon laadun arvioinnilla. Hoidon laatua ja ensihoidon laadunhallintaa olisi mahdollista kehittää myös kirjaamisen rakenteita uudistamalla. Ensihoidon kokonaislaatua arvioitaessa laatua tulisi tarkastella laajemmin ja moniulotteisemmin koko ensihoitojärjestelmän kokonaisuus ja muut toimijat huomioiden.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli mitata rekanalisaatiohoitoa vaativien aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoitoprosessin laatua Oriveden Sairasautopalvelu Ky:ssä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoidon laadusta. Hoidon laatua mitattiin prosessiauditoinnilla, jota varten kehitettiin aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoprosessiin pohjautuva laatumittari. Tutkimuksessa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoitoprosessin kokonaisonnistumisprosentti oli 71 %. Viive kohteessa oli keskimäärin 19 minuuttia. Kiireellisiä AVH-potilaita koskevien ensihoitotehtävien onnistumisprosentit vaihtelivat 33 %:n ja 100 %:n välillä. Yleisesti heikoiten suoriuduttiin FPSS-pisteytyksen (28 %) ja kohteessa kulutetun ajan (tavoite alle 15 min) (22 %) kohdalla. Ensihoitotehtävillä onnistuttiin parhaiten neurologin konsultoinnissa (100 %) ja suoniyhteyden avaamisessa (89 %).
Tutkimustulokset osoittivat, ettei aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoito ole tasalaatuista. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidon laatuun tulisi panostaa ensihoitajille kohdistetulla lisäkoulutuksella sekä jatkuvalla ja systemaattisella hoidon laadun arvioinnilla. Hoidon laatua ja ensihoidon laadunhallintaa olisi mahdollista kehittää myös kirjaamisen rakenteita uudistamalla. Ensihoidon kokonaislaatua arvioitaessa laatua tulisi tarkastella laajemmin ja moniulotteisemmin koko ensihoitojärjestelmän kokonaisuus ja muut toimijat huomioiden.