Lisää laatua! : Laadun kehittäminen itsearvioinnin avulla
Kantanen, Johanna (2019)
Kantanen, Johanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067891
Tiivistelmä
Työelämälähtöisessä opinnäytetyössä kartoitettiin, miten Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n henkilöstö koki harrastekurssi- ja leiritoiminnan laadun sekä millaisia kehittämistavoitteita itsearvioinnin perusteella toiminnalle voitiin asettaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli käynnistää organisaation toiminnan laatutyön kehittäminen, edistää yhdistyksen laadunhallintaa ja laatujohtamista sekä sitouttaa henkilöstö säännölliseen ja systemaattiseen laatutyöhön. Tavoitteena oli tehdä laatu näkyväksi työntekijöiden lisäksi myös luottamusjohdolle, jäsenistölle ja palveluiden käyttäjille sekä rahoittajalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui laadun eri näkökulmista sekä laatujohtamisesta.
Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, ja siinä hyödynnettiin Suomen Kuntaliiton kehittämää ITE3- laadunhallintamenetelmän itsearviointilomaketta ja materiaaleja. Henkilöstöltä kartoitettiin itsearviointilomakkeella, miten asiat ovat hallinnassa ja järjestyksessä yhdistyksen harrastekurssi- ja leiritoiminnassa. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti ja siitä koostettiin laatuprofiili. Itsearvioinnin (n=25) vastausprosentti oli 67,5 %. Kaikkien kysymysten yhteiskeskiarvo asteikolla 0-4 oli 2,9 ja toteutumisprosentti 55,6%. Laatuprofiilin pohjalta aloitettiin kehittämistavoitteiden koostaminen tukiyhdistyksen harrastekurssi- ja leiritoimintaan. Työntekijöiden kolmessa kehittämisillassa kerätty aineisto kehittämiskohteista analysoitiin sisällönlähtöisesti. Laatuprofiilissa parhaimman keskiarvon asteikolla 0-4 saivat toiminta-ajatusta (3,8), asiakastarpeita (3,5), sekä palveluesitteitä (3,5) käsittelevät arviointikysymykset. Heikoimmat keskiarvot saivat muihin toimijoihin vertailua (1,1), koulutussuunnitelmaa (2,2) sekä vastuusuhteita, sisäisiä asiakkaita ja mittareita (2,5) käsittelevät kysymykset. Itsearviointi käynnisti laatutyön kehittämisen yhdistyksen henkilöstön keskuudessa, ja kehittämisilloista toivottiin pysyvää ja säännöllistä toimintatapaa henkilöstön kesken. Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan, että kehittämistavoitteiden toteuttaminen alkaisi opinnäytetyön jälkeen toiminnan perusteiden, kuten strategian ja vision päivittämisellä, prosessikuvausten laatimisella sekä mittareiden luomisella toimintaan. Harrastekurssi- ja leiriohjaajien työhyvinvointiin, kirjaamisen lisäämiseen sekä asiakaspalautteen keräämiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä toteutetaan myös ensimmäisen arviointivuoden aikana. Itsearviointi toistetaan vuosittain, ja tuloksia hyödynnetään laatukäsikirjan koostamisessa.
Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, ja siinä hyödynnettiin Suomen Kuntaliiton kehittämää ITE3- laadunhallintamenetelmän itsearviointilomaketta ja materiaaleja. Henkilöstöltä kartoitettiin itsearviointilomakkeella, miten asiat ovat hallinnassa ja järjestyksessä yhdistyksen harrastekurssi- ja leiritoiminnassa. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti ja siitä koostettiin laatuprofiili. Itsearvioinnin (n=25) vastausprosentti oli 67,5 %. Kaikkien kysymysten yhteiskeskiarvo asteikolla 0-4 oli 2,9 ja toteutumisprosentti 55,6%. Laatuprofiilin pohjalta aloitettiin kehittämistavoitteiden koostaminen tukiyhdistyksen harrastekurssi- ja leiritoimintaan. Työntekijöiden kolmessa kehittämisillassa kerätty aineisto kehittämiskohteista analysoitiin sisällönlähtöisesti. Laatuprofiilissa parhaimman keskiarvon asteikolla 0-4 saivat toiminta-ajatusta (3,8), asiakastarpeita (3,5), sekä palveluesitteitä (3,5) käsittelevät arviointikysymykset. Heikoimmat keskiarvot saivat muihin toimijoihin vertailua (1,1), koulutussuunnitelmaa (2,2) sekä vastuusuhteita, sisäisiä asiakkaita ja mittareita (2,5) käsittelevät kysymykset. Itsearviointi käynnisti laatutyön kehittämisen yhdistyksen henkilöstön keskuudessa, ja kehittämisilloista toivottiin pysyvää ja säännöllistä toimintatapaa henkilöstön kesken. Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan, että kehittämistavoitteiden toteuttaminen alkaisi opinnäytetyön jälkeen toiminnan perusteiden, kuten strategian ja vision päivittämisellä, prosessikuvausten laatimisella sekä mittareiden luomisella toimintaan. Harrastekurssi- ja leiriohjaajien työhyvinvointiin, kirjaamisen lisäämiseen sekä asiakaspalautteen keräämiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä toteutetaan myös ensimmäisen arviointivuoden aikana. Itsearviointi toistetaan vuosittain, ja tuloksia hyödynnetään laatukäsikirjan koostamisessa.