"Huonosti liikkuva tykkää että on kaveri" Selvitys Vantaan kaupungin Menokaveri-toiminnasta
Syrjä, Sara; Salonen, Milla; Majamaa, Mia (2019)
Syrjä, Sara
Salonen, Milla
Majamaa, Mia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088319
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Menokaveri-toiminnan vaikuttavuutta asiakkaiden kokemana. Tavoitteena oli selvittää liikkumista tukevien palveluiden merkitystä ikääntyneen kotona asumisen tukemisessa ja Menokaveri-toiminnan vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun ja osallisuuteen. Tutkimuksemme teoreettisen viitekehyksen keskiössä ovat osallisuuden ja elämänlaadun käsitteet, joiden pohjalta tutkimuskysymyksemme ovat muodostuneet. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Menokaveri-toiminta, joka on osa Vantaan kaupungin liikkumista tukevien palvelujen kehittämisprojektia. Opinnäytetyön on tarkoitus jäädä Menokaveri-toiminnan käyttöön ja olla apuna asiakaslähtöisessä toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistokeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu ja analyysitapana abduktiivinen eli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Opinnäytetyön aineisto koostui kuudesta haastattelusta. Teoriapohjan työlle muodostavat elämänlaadun ja osallisuuden käsitteiden määrittely ja tarkastelu, niin yleisellä tasolla kuin myös yhteiskunnan ja gerontologian näkökulmasta. Työssä on määritelty myös käsite liikkumista tukevat palvelut ja niiden merkitys eri lähteisiin tukeutuen. Menokaveri-toiminnan vaikuttavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu, joten tarve asiakkaiden kokemusten näkyväksi tuomiselle oli tarpeellinen.
Haastatteluiden tutkimustulokset osoittavat Menokaveri-toiminnan hyödyllisyyden ja kannattavuuden. Haastatteluista esiin nousivat osallisuuden vahvistuminen, toiminnan vahvistava vaikutus elämänlaatuun ja sosiaalisuuden tukeminen. Osallisuuden ja elämänlaadun vahvistumiseen vaikuttaa monet tekijät, mutta selkeimmäksi syyksi esille nousivat sosiaalisuuden ja rohkaistumisen kasvaminen.
Haastateltavat antoivat positiivista palautetta selvityksestä. Heille oli tärkeää saada oma ääni kuuluviin sekä kertoa omia kokemuksia Menokaveri-toiminnasta. Jatkotutkimusta voisi tehdä muun muassa siitä, miten saamiamme tutkimustuloksia voisi hyödyntää liikkumista tukevien palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä Menokaveri-toiminnan laajentamisessa muualle Suomeen.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistokeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu ja analyysitapana abduktiivinen eli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Opinnäytetyön aineisto koostui kuudesta haastattelusta. Teoriapohjan työlle muodostavat elämänlaadun ja osallisuuden käsitteiden määrittely ja tarkastelu, niin yleisellä tasolla kuin myös yhteiskunnan ja gerontologian näkökulmasta. Työssä on määritelty myös käsite liikkumista tukevat palvelut ja niiden merkitys eri lähteisiin tukeutuen. Menokaveri-toiminnan vaikuttavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu, joten tarve asiakkaiden kokemusten näkyväksi tuomiselle oli tarpeellinen.
Haastatteluiden tutkimustulokset osoittavat Menokaveri-toiminnan hyödyllisyyden ja kannattavuuden. Haastatteluista esiin nousivat osallisuuden vahvistuminen, toiminnan vahvistava vaikutus elämänlaatuun ja sosiaalisuuden tukeminen. Osallisuuden ja elämänlaadun vahvistumiseen vaikuttaa monet tekijät, mutta selkeimmäksi syyksi esille nousivat sosiaalisuuden ja rohkaistumisen kasvaminen.
Haastateltavat antoivat positiivista palautetta selvityksestä. Heille oli tärkeää saada oma ääni kuuluviin sekä kertoa omia kokemuksia Menokaveri-toiminnasta. Jatkotutkimusta voisi tehdä muun muassa siitä, miten saamiamme tutkimustuloksia voisi hyödyntää liikkumista tukevien palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä Menokaveri-toiminnan laajentamisessa muualle Suomeen.