ACL-vammojen ennaltaehkäisy käsipallossa : Opas käsipallovalmentajille
Riksman, Anu; Savinainen, Matias (2019)
Riksman, Anu
Savinainen, Matias
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088339
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitkä riskitekijät käsipallossa ovat polven eturistiside eli ACL-vammojen (anterior cruciate ligament) synnyn taustalla, kuinka ACL-vammat syntyvät ja miten ACL-vammoja ennaltaehkäistään. Opinnäytetyö on tuotekehitysprosessi, jonka pohjalta tuotettiin opas, johon kerättiin kattava informaatio ACL-vammojen ennaltaehkäisystä käsipallossa. Opas rakentuu tutkimustietoon pohjautuvasta teoriaosuudesta ja harjoitteista. Oppaan tavoite on lisätä käsipallovalmentajien tietoisuutta ACL-vammoista sekä ymmärrystä ennaltaehkäisevän harjoittelun merkityksestä ja ottamaan harjoitteet osaksi harjoitusrutiineja.
Suomessa ACL-vammojen määrää käsipallossa ei ole tilastoitu, mutta Böckelmanin (2014) teettämän kyselytutkimuksen mukaan erityisesti naisilla ACL-vammat ovat yleisiä. Maailmalla tehtyjen tutkimuksien mukaan käsipallossa ACL-vammoja pystytään vähentämään ennaltaehkäisevällä harjoittelulla noin 50 prosentilla.
ACL-vammojen yleisyyteen käsipallossa vaikuttavat lajinomaiset vaatimukset, mihin liittyvät korkean riskin liikkeiksi luokitellut yhden jalan alastulo, sivusuunnan leikkaava liike ja pivot-liike. Nämä kolme tekijää on katsottu olevan vammamekanismin aiheuttajia. Vammamekanismiin liittyy polven valgusasento, joka äärimmillään ollessa pingottaa ACL:n ja kuormituksen sietokyvyn ylittyessä kudos repeytyy. Vamman synty on kuitenkin usein moniulotteisempi ja siihen liittyy sisäisiä ja ulkoisia riskitekijöitä. Vaikka kyseessä onkin fyysinen kontaktilaji, ACL-vammoista noin 90 % tapahtuu ilman kontaktia.
Tutkitun tiedon pohjalta ennaltaehkäisy perustuu hermolihasjärjestelmä- ja tekniikkaharjoitteluun. Harjoittelulla ja valmentajien riittävällä valvonnalla pystytään vaikuttamaan oikeaan biomekaniikan suoritustekniikkaan suotuisasti ja näin välttämään ACL-vammalle altistavia asentoja ja liikemalleja. Harjoitteilla on myös positiivisia vaikutuksia pelaajan suorituskykyyn, nopeuteen, voimatasoon ja koordinaatioon.
Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen Käsipalloliitto koki oppaan hyvänä ratkaisuna aiheen tietoisuuden lisäämiseksi. Opas on tarkoitus jakaa mahdollisimman laajasti Suomen Käsipalloliiton toimesta. Opasta hyödynnetään osana valmentajakoulutuksen tasoa 1.
Suomessa ACL-vammojen määrää käsipallossa ei ole tilastoitu, mutta Böckelmanin (2014) teettämän kyselytutkimuksen mukaan erityisesti naisilla ACL-vammat ovat yleisiä. Maailmalla tehtyjen tutkimuksien mukaan käsipallossa ACL-vammoja pystytään vähentämään ennaltaehkäisevällä harjoittelulla noin 50 prosentilla.
ACL-vammojen yleisyyteen käsipallossa vaikuttavat lajinomaiset vaatimukset, mihin liittyvät korkean riskin liikkeiksi luokitellut yhden jalan alastulo, sivusuunnan leikkaava liike ja pivot-liike. Nämä kolme tekijää on katsottu olevan vammamekanismin aiheuttajia. Vammamekanismiin liittyy polven valgusasento, joka äärimmillään ollessa pingottaa ACL:n ja kuormituksen sietokyvyn ylittyessä kudos repeytyy. Vamman synty on kuitenkin usein moniulotteisempi ja siihen liittyy sisäisiä ja ulkoisia riskitekijöitä. Vaikka kyseessä onkin fyysinen kontaktilaji, ACL-vammoista noin 90 % tapahtuu ilman kontaktia.
Tutkitun tiedon pohjalta ennaltaehkäisy perustuu hermolihasjärjestelmä- ja tekniikkaharjoitteluun. Harjoittelulla ja valmentajien riittävällä valvonnalla pystytään vaikuttamaan oikeaan biomekaniikan suoritustekniikkaan suotuisasti ja näin välttämään ACL-vammalle altistavia asentoja ja liikemalleja. Harjoitteilla on myös positiivisia vaikutuksia pelaajan suorituskykyyn, nopeuteen, voimatasoon ja koordinaatioon.
Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen Käsipalloliitto koki oppaan hyvänä ratkaisuna aiheen tietoisuuden lisäämiseksi. Opas on tarkoitus jakaa mahdollisimman laajasti Suomen Käsipalloliiton toimesta. Opasta hyödynnetään osana valmentajakoulutuksen tasoa 1.