Liikelaitoskuntayhtymästä osakeyhtiöksi: Case Servica
Happonen, Kirsi (2019)
Happonen, Kirsi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088247
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventää ymmärrystä yhtiöittämisestä kunnallisessa toimintaympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten yhtiömuoto vaikuttaa kunnallisen organisaation rakenteeseen ja hallintoon. Tutkimus rajattiin koskemaan kunnallista yhtiömuodoista liikelaitoskuntayhtymää ja osakeyhtiötä. Tutkimuksesta rajattiin pois verotuskohtelu ja tutkimus tehtiin hallinnon näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä, yhtiöittämisen jälkeen Servica Oy. Toimeksiantajan kanssa sovittiin, että Servicassa opinnäytetyön tekemisen aikaan käynnissä olleesta yhtiöittämisprosessista luodaan opinnäytetyössä esimerkinomainen malli, mitä yhtiöittämistä suunnittelevat kunnat voivat hyödyntää.
Opinnäytetyössä yhtiöittämistä tutkittiin kirjallisuuden, sähköisen aineiston ja tapaustutkimuksen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, koska se sopii hyvin tapaustutkimukseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin liikelaitoskuntayhtymää ja osakeyhtiötä kunnallisina yhtiömuotoina. Kunnallisen toimintaympäristön muutoksia ja kuntayhtiön toimintaan vaikuttavia asioita tarkasteltiin kirjallisuuden ja lainsäädännön kautta, koska lainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet paljon kuntien toimintaan. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin tilastoja, dokumentteja ja teemahaastattelua. Opinnäytetyön rakenteena käytettiin vetoketjumallia, joten tietoperusta, empiria ja tulokset limittyivät läpi työn ja pääluvut nimettiin asiakokonaisuuksien mukaan. Viimeisessä luvussa esitettiin johtopäätökset ja pohdinta sekä arvioitiin opinnäytetyön luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikelaitoskuntayhtymä ja kunnallinen osakeyhtiö eroavat toisistaan monella tavalla. Niitä ohjaavat eri lait, mitkä vaikuttavat yritysten rakenteeseen, hallintoon ja toimintaan. Tilastotiedoista kävi ilmi, että kuntayhtiöiden määrä on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana ja että lainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet yhtiöittämisten kasvuun kunnissa. Kuntayhtiöiden hallitustyöskentely ja hallituksen jäsenten valinta ja osaaminen korostuivat sekä kirjallisuudessa että haastatteluissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhtiöittämisprosessi on monivaiheinen ja vie aikaa, lisäksi se työllistää paljon hallinnon henkilöstöä. Tärkeä vaihe yhtiöittämisessä on esiselvityksen tekeminen, koska sen perusteella päätetään, kannattaako yhtiöittäminen toteuttaa.
Opinnäytetyö antaa laajasti tietoa kuntayhtiöiden toiminnasta sekä yhtiöittämisprosessin valmistelusta ja toteuttamisesta, joten siitä voi olla hyötyä yhtiöittämistä suunnitteleville kunnille.
Jatkotutkimus voitaisiin tehdä muutaman vuoden kuluttua siitä, onko case-yritys osakeyhtiönä ollut tehokkaampi ja tuottavampi yhtiömuoto liikelaitoskuntayhtymään verrattuna ja mitä muutoksia toiminnassa havaittiin yhtiöittämisen jälkeen.
Opinnäytetyössä yhtiöittämistä tutkittiin kirjallisuuden, sähköisen aineiston ja tapaustutkimuksen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, koska se sopii hyvin tapaustutkimukseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin liikelaitoskuntayhtymää ja osakeyhtiötä kunnallisina yhtiömuotoina. Kunnallisen toimintaympäristön muutoksia ja kuntayhtiön toimintaan vaikuttavia asioita tarkasteltiin kirjallisuuden ja lainsäädännön kautta, koska lainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet paljon kuntien toimintaan. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin tilastoja, dokumentteja ja teemahaastattelua. Opinnäytetyön rakenteena käytettiin vetoketjumallia, joten tietoperusta, empiria ja tulokset limittyivät läpi työn ja pääluvut nimettiin asiakokonaisuuksien mukaan. Viimeisessä luvussa esitettiin johtopäätökset ja pohdinta sekä arvioitiin opinnäytetyön luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikelaitoskuntayhtymä ja kunnallinen osakeyhtiö eroavat toisistaan monella tavalla. Niitä ohjaavat eri lait, mitkä vaikuttavat yritysten rakenteeseen, hallintoon ja toimintaan. Tilastotiedoista kävi ilmi, että kuntayhtiöiden määrä on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana ja että lainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet yhtiöittämisten kasvuun kunnissa. Kuntayhtiöiden hallitustyöskentely ja hallituksen jäsenten valinta ja osaaminen korostuivat sekä kirjallisuudessa että haastatteluissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhtiöittämisprosessi on monivaiheinen ja vie aikaa, lisäksi se työllistää paljon hallinnon henkilöstöä. Tärkeä vaihe yhtiöittämisessä on esiselvityksen tekeminen, koska sen perusteella päätetään, kannattaako yhtiöittäminen toteuttaa.
Opinnäytetyö antaa laajasti tietoa kuntayhtiöiden toiminnasta sekä yhtiöittämisprosessin valmistelusta ja toteuttamisesta, joten siitä voi olla hyötyä yhtiöittämistä suunnitteleville kunnille.
Jatkotutkimus voitaisiin tehdä muutaman vuoden kuluttua siitä, onko case-yritys osakeyhtiönä ollut tehokkaampi ja tuottavampi yhtiömuoto liikelaitoskuntayhtymään verrattuna ja mitä muutoksia toiminnassa havaittiin yhtiöittämisen jälkeen.