Sairaanhoitajien näkemyksiä MET-toiminnan kehittämisestä ja ei-teknisten taitojen toteutumisesta vuodeosastojen hoitajien ja MET-ryhmän välillä
Haanperä, Tiina; Hakala, Mari (2019)
Haanperä, Tiina
Hakala, Mari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078008
Tiivistelmä
Kymenlaakson keskussairaalassa teho-osaston ja sydänvalvonnan henkilökunta vastaavat sairaalan sisäisestä MET-toiminnasta (Medical Emergency Team). Sairaalaan on rakentumassa akuuttihoidon lisärakennus, millä on vaikutuksia myös MET-toimintaan. Ei-teknisten taitojen, kuten johtamisen, tilannetietoisuuden ja kommunikaation, hallinta on tärkeä osa MET-toimintaa, ja näiden taitojen harjoittelu lisää potilasturvallisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ei-teknisten taitojen toteutumista vuodeosastolla työskentelevien hoitajien ja MET-ryhmän välillä. Työn tavoitteena oli kehittää MET-toimintaa ja sitä kautta potilasturvallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kaksikymmentäyhdeksän (n = 29) sairaanhoitajaa MET-ryhmästä ja vuodeosastoilta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimus osoitti, että roolijako MET-tilanteissa on usein epäselvä ja selkeää johtajaa oli usein vaikea hahmottaa. Tilannetietoisuus toteutui vaihtelevasti. Kommunikoinnissa koettiin eniten haasteita. Ne ilmenivät kommunikaatiokatkoksina, kieliongelmina tai kommunikaation puuttumisena kokonaan. Tuloksista ilmeni kuitenkin, että suljettua viestintää MET-tilanteissa pääsääntöisesti kuitenkin käytettiin. MET- ja elvytystilanteiden jälkeistä jälkipuintia ei yleensä käyty.
MET-toiminnan kehittämiseksi sairaanhoitajat toivat esille erilaisten toimintamallien ja tarkastuslistojen kehittämisen. Roolijakoon toivottiin myös selkeyttä. MET-koulutuksen kehittäminen ja yhteiset harjoitukset MET-ryhmän ja vuodeosastojen sairaanhoitajien välillä koettiin tarpeelliseksi. Tutkimustuloksissa nousi esiin MET- ja elvytystilanteiden jälkipuinnin merkitys yksilölle sekä tärkeänä osana MET-toiminnan kehittämistä. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä MET-toiminnan kehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ei-teknisten taitojen toteutumista vuodeosastolla työskentelevien hoitajien ja MET-ryhmän välillä. Työn tavoitteena oli kehittää MET-toimintaa ja sitä kautta potilasturvallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kaksikymmentäyhdeksän (n = 29) sairaanhoitajaa MET-ryhmästä ja vuodeosastoilta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimus osoitti, että roolijako MET-tilanteissa on usein epäselvä ja selkeää johtajaa oli usein vaikea hahmottaa. Tilannetietoisuus toteutui vaihtelevasti. Kommunikoinnissa koettiin eniten haasteita. Ne ilmenivät kommunikaatiokatkoksina, kieliongelmina tai kommunikaation puuttumisena kokonaan. Tuloksista ilmeni kuitenkin, että suljettua viestintää MET-tilanteissa pääsääntöisesti kuitenkin käytettiin. MET- ja elvytystilanteiden jälkeistä jälkipuintia ei yleensä käyty.
MET-toiminnan kehittämiseksi sairaanhoitajat toivat esille erilaisten toimintamallien ja tarkastuslistojen kehittämisen. Roolijakoon toivottiin myös selkeyttä. MET-koulutuksen kehittäminen ja yhteiset harjoitukset MET-ryhmän ja vuodeosastojen sairaanhoitajien välillä koettiin tarpeelliseksi. Tutkimustuloksissa nousi esiin MET- ja elvytystilanteiden jälkipuinnin merkitys yksilölle sekä tärkeänä osana MET-toiminnan kehittämistä. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä MET-toiminnan kehittämisessä.