Alle kolmevuotiaan lapsen osallisuuden toteutuminen varhaiskasvatuksessa kasvattajien näkökulmasta

Abstract

Tämä opinnnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on tutkia varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmia alle kolmevuotiaan lapsen osallisuuden toteutumisesta päiväkodissa. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimii Seinäjoen kaupungin kaksi päiväkotia, joiden kasvattajat työskentelevät alle kolmevuotiaiden lapsiryhmissä. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva alle kolmevuotiaan lapsen osallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksiä olivat: 1. Miten alle kolmevuotiaan lapsen osallisuus toteutuu varhaiskasvatuksessa? 2. Miten alle kolmevuotiaan lapsen osallisuutta ja kuulemista tuetaan varhaiskasvatuksessa? 3. Millaisia näkemyksiä varhaiskasvattajilla on alle kolmevuotiaan lapsen osallisuudesta?

Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee alle kolmevuotiaan lapsen kehitystä ja osallisuutta. Osallisuuden moninaisuutta tarkastellaan eri lakien, mallien ja aikuisen roolin kautta. Lisäksi teoriaosuudessa avataan osallisuuteen liittyvää käsitteistöä. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla kahtatoista varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastateltavat olivat lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia ja haastattelut toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Aineiston analyysissa käytettiin menetelminä sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Teemoiksi muodostui: päiväkodin pienryhmätoiminta, lapsen kuuleminen päiväkodissa, kasvattajan rooli varhaiskasvatuksessa sekä kasvattajan näkökulma osallisuudesta.

Tutkimuksen tuloksista selvisi lapsen kuulemisen ja havainnoinnin tärkeys osallisuuden toteutumisen kannalta. Myös lapsen ja kasvattajan välinen vuorovaikutus näyttäytyi tärkeässä roolissa. Pienryhmätoiminta ja arjen rauhallisuus nähtiin merkittävinä tekijöinä osallisuuden mahdollistamisen suhteen. Tutkimustuloksissa korostui lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen merkitys lapsen osalisuuden toteutumisen suhteen. Kasvattajan rooli koettiin osallisuuden kannalta olevan toiminnan mahdollistaja. Suurimpina haasteina osallisuuden toteutumiselle nähtiin olevan kiire ja resurssien puute.

This thesis is qualitative research with the purpose of finding out how early childhood professionals view the execution of under three-year-old children participation in early childhood education. The thesis’s cooperation partners are two Seinäjoki kindergartens, which professionals work with children under three-years-olds. The aspiration of the thesis is to form general view of what under three-year-old children participation is and what are the factors that affect the execution. There were three research questions in this thesis: How is the participation of under three-year-old child executed in early childhood education? How the participation and the hearing of under three-year-old child is supported in early childhood education? What kind of views does early childhood professionals have on participation of under three-year-old child? The theoretical part of this thesis addresses the development of an under threeyear-old child and child participation. The material of the interviews was analyzed by using themes and content analysis which are qualitative research methods. Twelve early childhood professionals took part in this research. Professionals were kindergarten teachers and childminders. The research is based on qualitative interviews. The interviews were executed in group or individually. Four main themes were formed from the material: in-group method, child being heard, educators role in childcare and educators views on children participation. The results of this research show that being heard and observed play a significant role on the execution of children participation. The interaction between adult and a child was shown to be essential tool in participatory education. Dividing the childrens group into in-groups and creating a calm environment are two major factors that supports children participation. The results emphasized the meaning of child orientation in early childhood education. The results show that adults role is to enable the action in kindergarten. Two biggest challenges that children participation faces are rush and lack of resources.