Arjen ja kulttuurin merkitys kotihoidon asiakkaille, joiden elinpiirinä on ainoastaan oma koti

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaisia merkityksiä kotihoidon asiakkaat löysivät omasta arjestaan ja kodistaan sekä miten kulttuuri oli ollut ja on edelleen läsnä heidän elämässään. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä työelämäyhteistyökumppanin tietoisuutta asiakkaiden arjesta sekä kiinnostuksen kohteista, jolloin opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä kohdentamalla oikeanlaisia tai kokonaan uudentyyppisiä palveluja niin kotihoidon kuin palvelukeskuksen asiakkaille. Opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppanina olivat Helsingin kaupungin alueellinen kotihoidon yksikkö ja palvelukeskus.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen ja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuskysymyksillä haluttiin kuulla kotona asuvia ikäihmisiä, minkälaista heidän arkensa on, mitä koti heille merkitsee ja miten kulttuuri on läsnä nykyhetkessä. Lisäksi haluttiin selvittää mitä he haluaisivat tehdä omassa kodissaan, kun liikkuminen kodin ulkopuolella ilman saattajaa on käynyt haasteelliseksi.

Tuloksista ilmeni, että kaikki haastateltavat olivat tyytyväisiä omaan arkeensa ja sen sujuvuuteen. Koti koettiin tärkeäksi ja rakkaaksi. Arki koostui päivittäin toistuvista omannäköisistä rutiineista, joita kotihoidon käynnit rytmittivät. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen haastateltavat asiakkaat olivat olleet lukuisten erilaisten kulttuuripalvelujen aktiivisia käyttäjiä. Myös nykyisessä elämänvaiheessa haastateltavat saivat paljon iloa muun muassa musiikista ja toiveita esitettiin esimerkiksi lauluesitysten tuomisesta kotiin.

Tämän opinnäytetyön johtopäätöksenä kotihoidon asiakkaiden arkeen voitaisiin lisätä erilaisia kulttuuripalveluja yksilöllisten mieltymysten mukaan. Kaikki haastatellut asiakkaat olivat harrastaneet elämänsä aikana kulttuuria eri muodoissaan ja kotiin tuotettuja kulttuuripalveluja oltiin valmiita kokeilemaan. Uusien palvelujen suunnittelussa kannattaa hyödyntää yhteiskehittelyä, jolloin kotihoidon henkilöstö ja ikäihmiset yhdessä saavat oman asiantuntijuutensa ja äänensä kuuluviin.