Turvallisuuskoulutus 360°-ympäristössä
Verho, Annina (2019)
Verho, Annina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037510
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 360°-ympäristön mahdollista käyttöä turvalli-suuskoulutuksissa. 360°-ympäristö perustui virtuaalitodellisuuteen, joka oli toteutettu opinnäytetyön toimeksiantajan 360°-palveluun. Tutkimuksessa selvitettiin kartonkiteh-taan turvallisuuskoulutuksien sisältöä sekä sitä, miten nämä sisällöt voitaisiin liittää 360°-ympäristöön. Tavoitteena oli saada myös tietoa, kuinka paljon metsäteollisuuden alalla toimiva konserni ja kartonkitehdas käyttävät digitaalisia välineitä sekä millainen kiinnostus heillä oli turvallisuuskoulutuksien digitalisointiin.
Teoriaosuudessa kartoitettiin turvallisuuskoulutuksien sisältöä ja toteutustapoja sekä työturvallisuuslain pykäliä. 360°-ympäristöstä kerättiin tietoa, jotta tutkija pystyi ymmär-tämään 360°-ympäristön rakentumisen ja sen, millä tavoin tätä virtuaalitodellisuuden muotoa on käytetty aiemmin hyväksi.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla turvallisuusasiantuntijoita ja havainnoimalla 360°-palvelua. Tutkimuk-sen aikana 360°-palveluun luotiin testialusta, jotta turvallisuuskoulutus saatiin havain-nollistettua 360°-ympäristössä realistisesti. Testialustaa näytettiin haastateltaville.
Turvallisuuskoulutukset sisältävät yleisperehdytyksen ja sen lisäksi koulutuksia räätä-löidään työntekijän kokemuksen ja työympäristön perusteella.
Tutkimuksessa selvisi, että turvallisuuskoulutuksien digitalisointi 360°-ympäristöön ei vakuuttanut turvallisuusasiantuntijoita. 360°-palvelu oli visuaalisesti rakennettu kohta-laisen hyvin, mutta palvelu tarvitsi vielä kehitystyötä käyttöliittymältään. Digitalisaatio on tullut turvallisuusasioissa selkeästi laajempaan käyttöön metsäalan konsernissa. Digi-taalisten palvelujen monimuotoisempi tarjonta kiinnostaisi enemmän turvallisuusasian-tuntijoita kuin vain yhden digitaalisen palvelun osto.
Jatkokehitystarpeet 360°-palveluun liittyvät visuaalisten elementtien lisäämiseen ja käyttöliittymän kehittämiseen. 360°-palvelu tulisi liittää laajempaan digitaaliseen palve-lukokonaisuuteen, jolloin asiakkaalle pystyttäisiin antamaan kattavampi palvelukokonai-suus.
Teoriaosuudessa kartoitettiin turvallisuuskoulutuksien sisältöä ja toteutustapoja sekä työturvallisuuslain pykäliä. 360°-ympäristöstä kerättiin tietoa, jotta tutkija pystyi ymmär-tämään 360°-ympäristön rakentumisen ja sen, millä tavoin tätä virtuaalitodellisuuden muotoa on käytetty aiemmin hyväksi.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla turvallisuusasiantuntijoita ja havainnoimalla 360°-palvelua. Tutkimuk-sen aikana 360°-palveluun luotiin testialusta, jotta turvallisuuskoulutus saatiin havain-nollistettua 360°-ympäristössä realistisesti. Testialustaa näytettiin haastateltaville.
Turvallisuuskoulutukset sisältävät yleisperehdytyksen ja sen lisäksi koulutuksia räätä-löidään työntekijän kokemuksen ja työympäristön perusteella.
Tutkimuksessa selvisi, että turvallisuuskoulutuksien digitalisointi 360°-ympäristöön ei vakuuttanut turvallisuusasiantuntijoita. 360°-palvelu oli visuaalisesti rakennettu kohta-laisen hyvin, mutta palvelu tarvitsi vielä kehitystyötä käyttöliittymältään. Digitalisaatio on tullut turvallisuusasioissa selkeästi laajempaan käyttöön metsäalan konsernissa. Digi-taalisten palvelujen monimuotoisempi tarjonta kiinnostaisi enemmän turvallisuusasian-tuntijoita kuin vain yhden digitaalisen palvelun osto.
Jatkokehitystarpeet 360°-palveluun liittyvät visuaalisten elementtien lisäämiseen ja käyttöliittymän kehittämiseen. 360°-palvelu tulisi liittää laajempaan digitaaliseen palve-lukokonaisuuteen, jolloin asiakkaalle pystyttäisiin antamaan kattavampi palvelukokonai-suus.