Ambulance Streaming
Kapanen, Sami (2019)
Kapanen, Sami
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017058
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutustuttaa kaksi aiemmin erillään ollutta organisaatiota toisiin-sa, sekä toiminnallisen prosessin ja toiminnan kautta sulauttaa toimijoiden prosessit yhteen. Tässä uudessa yhtenäisessä asiantuntijaorganisaatiossa tavoitellaan yhteisinä arvoina arvostusta, luotta-musta ja kunnioitusta eli ns. me-henkeä. Tavoitteena oli myös vähentää päällekkäistä työtä, joka ei tuota lisäarvoa potilaalle. Valitun toiminnallisen prosessin tarkoituksena oli implementoida Jorvin sairaalan päivystyksen käytössä oleva kiireellisyysluokitusmenetelmä alueen ensihoidon käyttöön.
Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus. Toimintatutkimuksessa käytettiin havainnointia ja kyselyitä toistetusti sekä tapaustestausta. Kyselytutkimukset kohdistui 100 (N=100) ensihoitohenki-löstön jäseneen ja 115 (N=115) päivystyksen hoitohenkilöstön jäseneen. Aineistot kerättiin kysely-tutkimuksilla havainnointivaiheessa ja 3kk toiminnanmuutoksen jälkeen. Havainnointi tehtiin ennen toiminnan muutosta (N=94), heti toiminnanmuutoksen jälkeen (N=60), 3 kuukautta toiminnanmuu-toksen jälkeen (N=34) ja 10-11 kuukautta toiminnanmuutoksen jälkeen (N=93). Ensihoidon tapaus-testaukseen osallistui 103 (N=103) ensihoitajaa. Aineistoa analysoitiin Excel 2013 -ohjelmaa apuna käyttäen. Tuloksia kuvattiin taulukoiden ja kuvien avulla.
Ensihoitohenkilöstön tapaustestauksen tuloksista voidaan todeta, että ensihoitajat tunnistivat poti-lastapauksissa hätätilapotilaan ja ei-kiireellistä hoitoa vaativan erinomaisesti sekä merkittävä osa vastaajista tunnisti kiireellisen potilaan oikein. ICPC2-oirekoodin ja tarkkailupaikan valinta ovat myös lähes kaikilla kaikissa tilanteissa hallussa. Tällä tapaustestauksella varmistettiin uuden toimin-tamallin turvallinen aloitus.
Tutkimustuloksista kolmen kuukauden kohdalla muutoksesta voidaan todeta, että ensihoidon teke-mään hoidon kiireellisyyden ja tilanarvioon luottamus kasvoi 12% päivystyksen henkilöstön arvioi-mana. Päivystyksen henkilöstön kokema luottamus ensihoitohenkilöstön valmiuksiin potilaan sijoit-telusta kasvoi 27% ja luottamus ensihoitohenkilöstön tekemiin päätöksiin kasvoi 12%. Päällekkäiset työvaiheet saatiin poistettua kokonaisuudessaan potilaan luovutusvaiheesta sekä uusi toimintamalli implementoitua käyttöön turvallisesti ja laadukkaasti.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista verrata eri HUS päivystys-alueiden vastaavia tuloksia toimintamallin levitessä. Päivystyksen ja ensihoidon luottamuksen ja yhteen sulautuvuuden syve-nemistä olisi mielenkiintoista seurata Jorvin päivystyksessä.
Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus. Toimintatutkimuksessa käytettiin havainnointia ja kyselyitä toistetusti sekä tapaustestausta. Kyselytutkimukset kohdistui 100 (N=100) ensihoitohenki-löstön jäseneen ja 115 (N=115) päivystyksen hoitohenkilöstön jäseneen. Aineistot kerättiin kysely-tutkimuksilla havainnointivaiheessa ja 3kk toiminnanmuutoksen jälkeen. Havainnointi tehtiin ennen toiminnan muutosta (N=94), heti toiminnanmuutoksen jälkeen (N=60), 3 kuukautta toiminnanmuu-toksen jälkeen (N=34) ja 10-11 kuukautta toiminnanmuutoksen jälkeen (N=93). Ensihoidon tapaus-testaukseen osallistui 103 (N=103) ensihoitajaa. Aineistoa analysoitiin Excel 2013 -ohjelmaa apuna käyttäen. Tuloksia kuvattiin taulukoiden ja kuvien avulla.
Ensihoitohenkilöstön tapaustestauksen tuloksista voidaan todeta, että ensihoitajat tunnistivat poti-lastapauksissa hätätilapotilaan ja ei-kiireellistä hoitoa vaativan erinomaisesti sekä merkittävä osa vastaajista tunnisti kiireellisen potilaan oikein. ICPC2-oirekoodin ja tarkkailupaikan valinta ovat myös lähes kaikilla kaikissa tilanteissa hallussa. Tällä tapaustestauksella varmistettiin uuden toimin-tamallin turvallinen aloitus.
Tutkimustuloksista kolmen kuukauden kohdalla muutoksesta voidaan todeta, että ensihoidon teke-mään hoidon kiireellisyyden ja tilanarvioon luottamus kasvoi 12% päivystyksen henkilöstön arvioi-mana. Päivystyksen henkilöstön kokema luottamus ensihoitohenkilöstön valmiuksiin potilaan sijoit-telusta kasvoi 27% ja luottamus ensihoitohenkilöstön tekemiin päätöksiin kasvoi 12%. Päällekkäiset työvaiheet saatiin poistettua kokonaisuudessaan potilaan luovutusvaiheesta sekä uusi toimintamalli implementoitua käyttöön turvallisesti ja laadukkaasti.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista verrata eri HUS päivystys-alueiden vastaavia tuloksia toimintamallin levitessä. Päivystyksen ja ensihoidon luottamuksen ja yhteen sulautuvuuden syve-nemistä olisi mielenkiintoista seurata Jorvin päivystyksessä.