Tekla Structuresin ja Autodesk Revitin vertailu tietomallintamisessa
Ristola, Tuukka (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296416
Tiivistelmä
Ramboll Finland Oy on lisännyt voimakkaasti panostusta tietomallinnusohjelmiin. Erityisesti rakennesuunnittelussa Autodesk Revitin käyttö on lisääntynyt Tekla Structuresin lisäksi. Tässä insinöörityössä oli tavoitteena saada näkemystä siitä, kuinka Tekla Structures ja Autodesk Revit soveltuvat eri tietomallinnustehtäviin, sekä niiden oppimishelppoudesta ja muuntojoustavuudesta. Työssä keskityttiin rakennesuunnittelun tietomallintamiseen teräs- ja teräsbetonirakenteilla.
Insinöörityössä dataa kerättiin pääasiassa opettelemalla käyttämään molempia mallinnusohjelmia ja suorittamalla näillä eri tehtäviä. Ohjelmistojen käytön harjoittelukohteina olivat teräsrakenteinen IV-konehuone, asuinkerrostalo sekä erään pysäköintilaitoksen perustukset ja pohjarakenteet. Lisäksi apuna käytettiin kirjallisuutta, haastatteluita ja koulutuksia tiedonlähteinä. Näistä opittujen tietojen perusteella saatiin vahva kuva ohjelmien oppimishelppoudesta sekä muista vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi molemmilla ohjelmilla opitut asiat täydensivät toisiaan.
Työssä saatiin kerättyä tutkimukseen perustuvia todisteita ohjelmien soveltuvuudesta eri osa-alueilla. Molemmilla ohjelmilla on omat vahvat ja heikot osa-alueensa. Jokainen, joka aikoo työskennellä tietomallintamisen parissa, voi käyttää tämän tutkimuksen tietoa suuntaa antavana tietona.
Insinöörityössä dataa kerättiin pääasiassa opettelemalla käyttämään molempia mallinnusohjelmia ja suorittamalla näillä eri tehtäviä. Ohjelmistojen käytön harjoittelukohteina olivat teräsrakenteinen IV-konehuone, asuinkerrostalo sekä erään pysäköintilaitoksen perustukset ja pohjarakenteet. Lisäksi apuna käytettiin kirjallisuutta, haastatteluita ja koulutuksia tiedonlähteinä. Näistä opittujen tietojen perusteella saatiin vahva kuva ohjelmien oppimishelppoudesta sekä muista vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi molemmilla ohjelmilla opitut asiat täydensivät toisiaan.
Työssä saatiin kerättyä tutkimukseen perustuvia todisteita ohjelmien soveltuvuudesta eri osa-alueilla. Molemmilla ohjelmilla on omat vahvat ja heikot osa-alueensa. Jokainen, joka aikoo työskennellä tietomallintamisen parissa, voi käyttää tämän tutkimuksen tietoa suuntaa antavana tietona.