Aivohalvauksen sairastaneiden kuntoutujien kokemuksia virtuaalitodellisuuteen pohjautuvasta fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta : Integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Virtuaalitodellisuuteen pohjautuvalla fysioterapeuttisella kuntoutuksella tarkoitetaan fysioterapiaprosessin mukaista, tavoitteellista ja kuntoutujalähtöistä kuntoutusta, jossa kuntoutujalle välitetään keinotekoisesti läsnäolon tunne virtuaaliympäristöstä. Virtuaalitodellisuusjärjestelmien tarkoituksena oli tehdä aivohalvauksen sairastaneiden kuntoutujien fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta tehokkaampaa. Tutkimustulokset tehokkuudesta ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tutkittavaksi ilmiöksi valikoitui aivohalvauksen sairastaneiden kuntoutujien kokemukset virtuaalitodellisuuteen pohjautuvasta fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta, sillä kuntoutujien kokemuksien avulla voidaan mahdollisesti selittää ristiriitaisia tutkimustuloksia. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvailla minkälaisia kokemuksia aivohalvauksen sairastaneilla kuntoutujilla on virtuaalitodellisuuteen pohjautuvasta fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) osasto 1:n kanssa.

Kirjallisuuskatsauksen tyyppi oli integroitu kirjallisuuskatsaus, sillä sen avulla oli mahdollista kuvata tutkittavaa ilmiötä laaja-alaisesti. Tutkimusaineiston sähköinen haku suoritettiin PubMed-, PEDro-, EBSCO- (CINAHL & Academic Search Elite), BIOMEDCENTRAL- ja Cochrane-tietokantoihin. Lisäksi manuaalinen haku suoritettiin sisään otettujen tutkimusartikkelien lähdeluetteloihin. Lopulta yhdeksän tutkimusartikkelia sisällytettiin kirjallisuuskatsaukseen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Induktiivisen sisällönanalyysin pohjalta muodostettiin seitsemän eri alaluokkaa, joiden pohjalta esitellään ja tarkastellaan tutkimustuloksia. Tutkimustuloksina voidaan esittää, että kuntoutujat kokivat virtuaalitodellisuuteen pohjautuvan fysioterapeuttisen kuntoutuksen palautteen saamisen ja yksilöllistämisen tärkeänä, edistäneen heidän kuntoutumistaan sekä liikunta- ja toimintakykyään, rakentavan terapiasuhdetta ja kokivat monia kuntoutuksen esteitä. Lisäksi kuntoutujat kokivat eri tavalla virtuaalitodellisuuden käytettävyyden ja sääntöjen ymmärtämisen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää aivohalvauksen sairastaneiden kuntoutujien virtuaalitodellisuuteen pohjautuvan fysioterapeuttisen kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimustulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa raportoituja ristiriitaisia tuloksia fyysisen liikunta- ja toimintakyvyn edistymisestä. Tämän pohjalta voidaan todeta, että tätä tulisi myös jatkossa tutkia.

Johtopäätöksinä voidaan esittää, että kuntoutujat kokivat virtuaalitodellisuuteen pohjautuvan fysioterapeuttisen kuntoutuksen edistäneen heidän kuntoutumistaan sekä liikunta- ja toimintakykyään. Kuntoutujat myös kokivat virtuaalitodellisuuteen pohjautuvan fysioterapeuttisen kuntoutuksen sisältäneen samoja, mutta myös uusia asioita, kuin tavallisen kuntoutuksen. Lisäksi voidaan todeta, että kuntoutujat kokivat monia fysioterapeuttista kuntoutusta edistäviä ja estäviä tekijöitä.

Virtual reality based physiotherapeutic rehabilitation refers to rehabilitation which is performed according to physiotherapy process, goal-oriented manner and rehabilitee-centeredness, where the rehabilitee is artificially provided with a sense of presence in the virtual environment. The purpose of virtual reality systems was to make cerebral stroke rehabilitees physiotherapeutic rehabilitation more effective. However, the results of the researches are contradictory. The experiences of the cerebral stroke rehabilitees in virtual reality based physiotherapeutic rehabilitation were chosen as the phenomenon to be studied, as contradictory research results can possibly be explained through the experiences of the rehabilitees. The aim of the literature review is to understand and describe the experiences of cerebral stroke rehabilitees in virtual reality based physiotherapeutic rehabilitation. The literature review was conducted in co-operation with Oulu University Hospital (OYS), department 1.

The type of literature review was an integrated literature review, as it allowed to describe the phenomenon being studied extensively. The electronic search of the research material was conducted in the databases PubMed, PEDro, EBSCO (CINAHL & Academic Search Elite), BIOMEDCENTRAL and Cochrane. In addition, the manual search was conducted on the reference lists of the research articles that were included. Finally, nine research articles were included in the literature review. Inductive content analysis was used as a method for analyzing the data. Based on the inductive content analysis, seven different subclasses were created on the basis of which the research results are presented and reviewed. The research results suggest that rehabilitees experienced that in physiotherapeutic rehabilitation based on virtual reality it was important to receive feedback and to individualize the rehabilitation, it promoted their rehabilitation and improved their mobility and functional ability, constructed therapeutic relationship, and experienced many barriers to rehabilitation. In addition, rehabilitees experienced differently the usability and the rules of the virtual reality. The results of the research can be utilized in the designing and executing of the cerebral stroke rehabilitees physiotherapeutic rehabilitation based on virtual reality. The research findings confirm the contradictory results reported in previous research articles on the improvements of mobility and functional ability. On this basis, it should be noted that this should be investigated in the future.

In conclusion, it can be stated that rehabilitees experienced physiotherapeutic rehabilitation based on virtual reality to improve their rehabilitation and mobility and function ability. In addition, rehabilitees experienced that physiotherapeutic rehabilitation based on virtual reality included the same, but also new factors compared to regular rehabilitation. In addition, rehabilitees experienced many factors that promoted and prevented physiotherapeutic rehabilitation.