Omilla vai toisten ehdoilla? - Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n jäsenet osallisuuden portaille
Rantalainen, Tanja (2019)
Rantalainen, Tanja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255966
Tiivistelmä
Kehittämistyössäni tutkin, mitä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n tulee tehdä, että jäsenten osallisuus toteutuu paremmin yhdistyksen toiminnassa. Kehittämistyön tarkoitus on löytää keinoja aktivoida toimintaan uusia jäseniä ja kasvattaa jäsenten sosiaalista pääomaa. Työ kuvaa näkövammaisuuden tuomia haasteita, joista suurimpia ovat itsenäinen liikkuminen ja tiedonsaanti. Johdannossa tehdään myös katsaus siihen, kuinka näkövammaisten järjestötoiminta on saanut syntynsä vertaisyhteisöissä. Kehittämistyö esittelee tilaajan, vuonna 1931 perustetun valtakunnallisen näkövammaisten kulttuuriyhdistyksen, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n.
Yhdistyksen historian ensimmäisen jäsenkyselyn tulokset tutustuttavat lukijan näkövammaiseen kulttuurin-harrastajaan. Jäsenkysely toteutettiin haastattelemalla puhelimitse sata Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n jäsentä. Tulokset esitellään kehittämistyön lähtökohtana. Yhdistyksen tyypillinen jäsen on yli 50-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva eläkeläinen. Kulttuuriharrastuksessa jäsenille tärkeintä on kulttuurielämän tapahtumien seuraaminen. Osallistumisen suurimpia esteitä ovat sijainti ja liikenneyhteydet, avustajan saaminen ja tiedon saaminen kulttuuritapahtumasta. Toiminnan järjestäminen on jäsenten mielestä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:lle tärkeämpi tehtävä kuin oikeuksien- ja edunvalvonta. Yhdistys onnistuu jäsenten mielestä toiminnassaan kohtalaisen hyvin, mutta valtaosa jäsenistä ei ole osallistunut yhdistyksen toimintaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Avoimessa kysymyksessä unelmien kulttuuritapahtumasta esiin nousivat taiteellisen sisällön lisäksi erityisesti saavutettavuus ja kulttuuritapahtuman sosiaalinen merkitys.
Kehittämistyö nostaa esiin taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista käytävää ajankohtaista keskustelua ja hyödyntää tulosten esittelyssä osallisuuden porrasmallia. Työhön sisältyy osallistava toimintakokeilu, jonka tuloksena joukko uusia jäseniä aktivoitui mukaan toimintaan ja valtautui osallisuuden porrasmallin korkeimmalla tasolla päätöksentekijöiksi ja toiminnan uudistajiksi. Työ tarjoaa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:lle ehdotuksen osallisuuden porrasmalliksi. Jotta jäsenten osallisuus toteutuu entistä paremmin, mallia hyödynnetään jatkossa osallisuuden eri tasojen tunnistamiseksi yhdistyksen toiminnassa ja strategiana jäsenten kohtaamiseen.
Käytännössä porrasmallin hyödyntäminen yhdistyksen toiminnassa tarkoittaa, että jäsentiedotusta tarkistetaan puhuttelevammaksi. Jäsenille tarjotaan nopeasti liittymisen jälkeen mahdollisuutta osallistua matalan kynnyksen tilaisuuksiin. Toimintaa ollaan jatkuvasti valmiita muuttamaan jäsenten perusteltujen mielipiteiden mukaan. Vastuuta toiminnan toteuttamisesta jaetaan tietoisesti aina uusille toimijoille. Toimintarakenteen uudistamisella varmistetaan, että kaikilla jäsenillä on aito mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.
Yhdistyksen historian ensimmäisen jäsenkyselyn tulokset tutustuttavat lukijan näkövammaiseen kulttuurin-harrastajaan. Jäsenkysely toteutettiin haastattelemalla puhelimitse sata Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n jäsentä. Tulokset esitellään kehittämistyön lähtökohtana. Yhdistyksen tyypillinen jäsen on yli 50-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva eläkeläinen. Kulttuuriharrastuksessa jäsenille tärkeintä on kulttuurielämän tapahtumien seuraaminen. Osallistumisen suurimpia esteitä ovat sijainti ja liikenneyhteydet, avustajan saaminen ja tiedon saaminen kulttuuritapahtumasta. Toiminnan järjestäminen on jäsenten mielestä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:lle tärkeämpi tehtävä kuin oikeuksien- ja edunvalvonta. Yhdistys onnistuu jäsenten mielestä toiminnassaan kohtalaisen hyvin, mutta valtaosa jäsenistä ei ole osallistunut yhdistyksen toimintaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Avoimessa kysymyksessä unelmien kulttuuritapahtumasta esiin nousivat taiteellisen sisällön lisäksi erityisesti saavutettavuus ja kulttuuritapahtuman sosiaalinen merkitys.
Kehittämistyö nostaa esiin taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista käytävää ajankohtaista keskustelua ja hyödyntää tulosten esittelyssä osallisuuden porrasmallia. Työhön sisältyy osallistava toimintakokeilu, jonka tuloksena joukko uusia jäseniä aktivoitui mukaan toimintaan ja valtautui osallisuuden porrasmallin korkeimmalla tasolla päätöksentekijöiksi ja toiminnan uudistajiksi. Työ tarjoaa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:lle ehdotuksen osallisuuden porrasmalliksi. Jotta jäsenten osallisuus toteutuu entistä paremmin, mallia hyödynnetään jatkossa osallisuuden eri tasojen tunnistamiseksi yhdistyksen toiminnassa ja strategiana jäsenten kohtaamiseen.
Käytännössä porrasmallin hyödyntäminen yhdistyksen toiminnassa tarkoittaa, että jäsentiedotusta tarkistetaan puhuttelevammaksi. Jäsenille tarjotaan nopeasti liittymisen jälkeen mahdollisuutta osallistua matalan kynnyksen tilaisuuksiin. Toimintaa ollaan jatkuvasti valmiita muuttamaan jäsenten perusteltujen mielipiteiden mukaan. Vastuuta toiminnan toteuttamisesta jaetaan tietoisesti aina uusille toimijoille. Toimintarakenteen uudistamisella varmistetaan, että kaikilla jäsenillä on aito mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.