Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaajien opinnäytetöiden työelämäyhteyksien analyysi vuosilta 2007-2017
Pasuri, Annika; Saari, Sanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904195610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904195610
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on luonnehdittu työelämälähtöiseksi opinnäytteeksi, jossa opiskelija, ammattikorkeakoulun ohjaaja sekä työn toimeksiantaja tekevät kolmikantayhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmissa keskiössä ovat työelämälähtöisyys, -vaatimus sekä -yhteys. Kaikkien osapuolten tulee panostaa yhteistyöhön ja sen kehittämiseen, sillä kaikki osapuolet ovat riippuvaisia yhteistyön hyödyistä ja tuloksista.
Tutkimuksessamme yhdistetään kvantitatiivinen eli määrällinen sekä kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Tutkimuksessamme tutkimme Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutusohjaus ja -suunnittelun koulutusohjelmassa opiskelleiden henkilöiden tekemien opinnäytetöiden työelämälähtöisyyksiä vuosilta 2007-2017. Opinnäytetöiden tiivistelmiä on julkaistu Theseuksessa 137 kappaletta näiltä vuosilta. Opinnäytetyömme työelämäyhteistyötaho on Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Tulosten perusteella toimeksiantaja oli mainittu 39% tiivistelmiä. Julkiseen sektoriin liittyviä opinnäytetöitä löytyi tiivistelmien perusteella 52%. Satakunnan alueelle suunnattuja opinnäytetöitä oli 30 %. Eniten opiskelijat ovat tehneet tutkimuksellisia opinnäytetöitä, joita oli 81% opinnäytetöistä. Suosituimmaksi kohderyhmäksi opinnäytetöissä nousi työikäiset, näitä oli 40 % opinnäytetöistä. Johtopäätöksenä voimme todeta, että määrällisesti eniten opinnäytetöitä oli tehty julkiselle sektorille, toiseksi eniten kolmannelle sektorille, sekä 85% opinnäytetöistä oli mukana työelämäyhteistyötaho.
Tutkimusta voidaan hyödyntää pohdittaessa opinnäytetöille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tutkiessa vastaavatko tiivistelmät ammattikorkeakoulun sille asettamia vaatimuksia. Lisäksi tutkimuksestamme tulee esille työelämäyhteistyön toteutuminen opiskelijoiden opinnäytetöissä. Kehittämisehdotuksemme olisi, että opiskelijat mainitsisivat selkeästi toimeksiantajan tiivistelmässä, sillä nyt tutkimissamme opinnäytetöissä vain vajaassa 40% oli mainittu toimeksiantaja.
Tutkimuksessamme yhdistetään kvantitatiivinen eli määrällinen sekä kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Tutkimuksessamme tutkimme Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutusohjaus ja -suunnittelun koulutusohjelmassa opiskelleiden henkilöiden tekemien opinnäytetöiden työelämälähtöisyyksiä vuosilta 2007-2017. Opinnäytetöiden tiivistelmiä on julkaistu Theseuksessa 137 kappaletta näiltä vuosilta. Opinnäytetyömme työelämäyhteistyötaho on Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Tulosten perusteella toimeksiantaja oli mainittu 39% tiivistelmiä. Julkiseen sektoriin liittyviä opinnäytetöitä löytyi tiivistelmien perusteella 52%. Satakunnan alueelle suunnattuja opinnäytetöitä oli 30 %. Eniten opiskelijat ovat tehneet tutkimuksellisia opinnäytetöitä, joita oli 81% opinnäytetöistä. Suosituimmaksi kohderyhmäksi opinnäytetöissä nousi työikäiset, näitä oli 40 % opinnäytetöistä. Johtopäätöksenä voimme todeta, että määrällisesti eniten opinnäytetöitä oli tehty julkiselle sektorille, toiseksi eniten kolmannelle sektorille, sekä 85% opinnäytetöistä oli mukana työelämäyhteistyötaho.
Tutkimusta voidaan hyödyntää pohdittaessa opinnäytetöille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tutkiessa vastaavatko tiivistelmät ammattikorkeakoulun sille asettamia vaatimuksia. Lisäksi tutkimuksestamme tulee esille työelämäyhteistyön toteutuminen opiskelijoiden opinnäytetöissä. Kehittämisehdotuksemme olisi, että opiskelijat mainitsisivat selkeästi toimeksiantajan tiivistelmässä, sillä nyt tutkimissamme opinnäytetöissä vain vajaassa 40% oli mainittu toimeksiantaja.