Lisäpotentiaalintasaus lääkintätiloissa : kohti yhtenäisiä käytäntöjä
Nieminen, Kimmo (2019)
Nieminen, Kimmo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904054479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904054479
Tiivistelmä
Insinöörityön aiheena oli lisäpotentiaalintasaus lääkintätiloissa. Työn tavoitteena oli saada aikaiseksi ohjeistus lääkintätiloja suunnitteleville henkilöille.
Ohjeistusta varten tehtiin riskiarviointi, jonka analyysimenetelmänä oli tapahtumapuuanalyysi (TPA). Riskianalyysiä käyttäen laskettiin lääkintätiloissa olevien varusteiden, esineiden ja rakenteiden todennäköisyydet aiheuttaa sähköisku annetun alkutapahtuman jälkeen. Erityisesti tarkastelu kohdistettiin varusteisiin, esineisiin ja rakenteisiin, joiden lisäpotentiaalintasauskäytäntö ei ole ollut yhtenäistä eri yliopisto- ja keskussairaaloiden välillä. Lisäksi haastateltiin lääkintätilojen käyttäjiä. Haastattelun tarkoituksena oli saada käsitys yleisistä käyttäytymistavoista lääkintätiloissa sähkölaitteita ja -järjestelmiä kohtaan sekä vahvistaa tämän työn tekijän omien kokemusten myötä syntyneitä käsityksiä ja toimintatapoja liittyen lääkintätiloissa käytettäviin varusteisiin, esineisiin ja rakenteisiin. Näiden kokemusten ja haastatteluiden perusteella riskianalyysin luotettavuus parani.
Työn tuloksena saatiin aikaiseksi riskiarvioon perustuva ohjeistus lääkintätiloja suunnitteleville henkilöille. Tuloksista saatiin selville lääkintätiloissa olevien varusteiden, esineiden ja rakenteiden liittämistarve lisäpotentiaalintasauksen. Riskiarvion perusteella sähköiskun todennäköisyys oli erittäin pieni, vähemmän kuin 1/1 800 000. Varusteiden, esineiden ja rakenteiden todennäköisyys aiheuttaa sähköisku sijoittui 1/1 800 000:n…1/360 000 000:n välille.
Riskiarvion tulosten perusteella suurin osa varusteista, esineistä ja rakenteista, joiden liittämiskäytännöt lisäpotentiaalintasaukseen olivat epäyhtenäisiä, voitiin jättää liittämättä lisäpotentiaalintasaukseen. Pienempi osa varusteista, esineistä ja rakenteista puolestaan suositeltiin liitettävän lisäpotentiaalintasaukseen ehdollisena.
Tuloksia hyödynnettäessä tulisi huomioida riskianalyysissä käytetyt todennäköisyydet, jotka eivät olleet mitattuja tai testattuja vaan arvioituja alkutapahtumaa seuraavien tapahtumien todennäköisyyksiä.
Ohjeistusta varten tehtiin riskiarviointi, jonka analyysimenetelmänä oli tapahtumapuuanalyysi (TPA). Riskianalyysiä käyttäen laskettiin lääkintätiloissa olevien varusteiden, esineiden ja rakenteiden todennäköisyydet aiheuttaa sähköisku annetun alkutapahtuman jälkeen. Erityisesti tarkastelu kohdistettiin varusteisiin, esineisiin ja rakenteisiin, joiden lisäpotentiaalintasauskäytäntö ei ole ollut yhtenäistä eri yliopisto- ja keskussairaaloiden välillä. Lisäksi haastateltiin lääkintätilojen käyttäjiä. Haastattelun tarkoituksena oli saada käsitys yleisistä käyttäytymistavoista lääkintätiloissa sähkölaitteita ja -järjestelmiä kohtaan sekä vahvistaa tämän työn tekijän omien kokemusten myötä syntyneitä käsityksiä ja toimintatapoja liittyen lääkintätiloissa käytettäviin varusteisiin, esineisiin ja rakenteisiin. Näiden kokemusten ja haastatteluiden perusteella riskianalyysin luotettavuus parani.
Työn tuloksena saatiin aikaiseksi riskiarvioon perustuva ohjeistus lääkintätiloja suunnitteleville henkilöille. Tuloksista saatiin selville lääkintätiloissa olevien varusteiden, esineiden ja rakenteiden liittämistarve lisäpotentiaalintasauksen. Riskiarvion perusteella sähköiskun todennäköisyys oli erittäin pieni, vähemmän kuin 1/1 800 000. Varusteiden, esineiden ja rakenteiden todennäköisyys aiheuttaa sähköisku sijoittui 1/1 800 000:n…1/360 000 000:n välille.
Riskiarvion tulosten perusteella suurin osa varusteista, esineistä ja rakenteista, joiden liittämiskäytännöt lisäpotentiaalintasaukseen olivat epäyhtenäisiä, voitiin jättää liittämättä lisäpotentiaalintasaukseen. Pienempi osa varusteista, esineistä ja rakenteista puolestaan suositeltiin liitettävän lisäpotentiaalintasaukseen ehdollisena.
Tuloksia hyödynnettäessä tulisi huomioida riskianalyysissä käytetyt todennäköisyydet, jotka eivät olleet mitattuja tai testattuja vaan arvioituja alkutapahtumaa seuraavien tapahtumien todennäköisyyksiä.