Bentsodiatsepiiniriippuvuus : asiakkaiden kokemuksia vieroituksesta Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa

Abstract

Ridasjärven päihdehoitokeskus, joka on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän omistama päihdehuollon erityispalvelua tarjoava laitos, kuntouttaa monenlaisia päihderiippuvaisia. Yhtenä asiakasryhmänä on rauhoittavista lääkkeistä, bentsodiatsepiineista riippuvaiset asiakkaat. Tähän asiakasryhmään kuuluu noin neljännes kaikista päihdehoitokeskuksen asiakkaista. Useimmilla heistä on bentsodiatsepiinien käyttöä yhden tai useamman muun päihteen ohella ja vain pienellä osalla on riippuvuus pelkästään rauhoittaviin lääkkeisiin. Päihdehoitokeskuksen hoitohenkilökunta halusi kehittää asiakaslähtöisesti tämän asiakasryhmän kuntoutusta ja siltä pohjalta tämä opinnäytetyö sai alkunsa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa bentsodiatsepiiniriippuvaisten asiakkaiden kokemuksia vieroituksesta. Tavoitteena oli lisätä tietoa niistä asioista, jotka vaikuttavat heidän kokemukseensa vieroitusjaksosta. Tietoa hyödynnetään kehittämällä bentsodiatsepiiniriippuvaisten asiakkaiden hoitoa Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa.

Teoreettisessa viitekehyksessä käytettiin tietoa riippuvuuden eri ulottuvuuksista, bentsodiatsepiinilääkkeistä olevaa tietoa sekä päihderiippuvuuden hoitomenetelmistä kirjoitettua kirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin strukturoidulla teemahaastattelulla yhdeltätoista asiakkaalta maaliskuusta lokakuuhun 2018. Litteroitujen haastattelutallenteiden sisältö analysoitiin teemoittain teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen.

Tuloksina asiakkaiden kokemukset vieroitusoireista mukailivat aiemmin bentsodiatsepiinien vieroitusoireista tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kuntoutuksen kehittämisen kannalta keskeiset tulokset liittyivät asiakkaiden osallisuuden kokemukseen esimerkiksi lääkepudotusohjelman suunnittelussa ja sen tärkeyteen siinä, kuinka asiakkaat olivat kokeneet vieroituksen ja oman onnistumisensa siinä. Tätä ajatusta tukivat myös kokemus ei-kuulluksi tulemisesta, joka puolestaan vaikutti negatiivisella tavalla asiakkaan haluun ja kykyyn sitoutua vieroitusohjelmaan. Muistihäiriöt ja aloitekyvyn puute saattoivat vaikuttaa asiakkaan osallistumiseen negatiivisesti. Asiakkaiden kokemuksista nousi esiin myös vertaistuen tärkeys ammattilaisten antaman tuen lisäksi.

Näiden tulosten pohjalta päädyttiin ehdottamaan kuntoutuksen kehittämistä seuraavilla tavoilla. Henkilökohtainen osallistuminen lääkevieroitusohjelman laatimiseen yhdessä sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa tulisi taata kaikille bentsodiatsepiinivieroituksessa oleville asiakkaille. Sairaanhoitajat voisivat sopia säännöllisiä tapaamisia asiakkaiden kanssa pudotusohjelman aikana. Asiakkaalle on hyvä antaa sopimukset ja tapaamisajat kirjallisena. Lisäksi vertaistukea voisi kehittää lisäämällä bentsodiatsepiinivieroittautujille oman, säännöllisesti kokoontuvan pienryhmän, jota ohjaamassa olisivat vertaisohjaaja ja ammattilainen yhdessä. Täydentävät hoitomuodot nousivat kokemuksissa merkityksellisiksi, jonka vuoksi ne tulisi ottaa selkeämmin osaksi hoitosuunnitelmaa.