Metsänomistajien omatoimisuus taimikonhoitotöissä ja siihen vaikuttavat tekijät
Antikainen, Juho (2019)
Antikainen, Juho
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903283971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903283971
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia metsänomistajien omatoimisuutta taimikonhoidossa. Tavoitteena oli myös saada selville, miten metsänomistajat hoitavat omien metsiensä taimikonhoitotyöt, mitkä tekijät vaikuttavat taimikonhoito-omatoimisuuteen sekä tutkia oma-toimisuutta eri taimikonhoitotöiden välillä.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, ja tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin kirjeitse 350 metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajajäsenelle, joista 156 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi saatiin näin ollen 44,6 %. Kyselyiden vastaukset analysoitiin erilaisten kuvaajien, ristiintaulukointien ja khii neliö -testien avulla.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsänomistajajäsenet ovat varsin omatoimisia omien taimikoidensa hoidossa. Tuloksien perusteella taimikon varhaishoitoa (65 %) ja varhaisperkausta (62 %) tehdään omatoimisesti lähes yhtä paljon, mutta taimikon harvennusta (46 %) tehdään taimikonhoidon työlajeista selkeästi vähiten omatoimisesti. Suurimmat syyt omatoimisuudella olivat työn mielekkyys ja siitä saatava liikunta. Osaamisen puute koettiin puolestaan suurimmaksi syyksi sille, miksi omatoimista taimikonhoitoa ei oltu tehty. Lisäksi hieman alle kolmannes metsän-omistajista koki Kemera-tuen lisänneen heidän taimikonhoito-omatoimisuutta.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, ja tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin kirjeitse 350 metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajajäsenelle, joista 156 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi saatiin näin ollen 44,6 %. Kyselyiden vastaukset analysoitiin erilaisten kuvaajien, ristiintaulukointien ja khii neliö -testien avulla.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsänomistajajäsenet ovat varsin omatoimisia omien taimikoidensa hoidossa. Tuloksien perusteella taimikon varhaishoitoa (65 %) ja varhaisperkausta (62 %) tehdään omatoimisesti lähes yhtä paljon, mutta taimikon harvennusta (46 %) tehdään taimikonhoidon työlajeista selkeästi vähiten omatoimisesti. Suurimmat syyt omatoimisuudella olivat työn mielekkyys ja siitä saatava liikunta. Osaamisen puute koettiin puolestaan suurimmaksi syyksi sille, miksi omatoimista taimikonhoitoa ei oltu tehty. Lisäksi hieman alle kolmannes metsän-omistajista koki Kemera-tuen lisänneen heidän taimikonhoito-omatoimisuutta.