Scrum-työskentelymalli apuna asiantuntijan työn hallinnassa
Syrjälä, Maarit (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153143
Tiivistelmä
Kehittämistyön toimeksiantajana toimi neuvontajärjestö, jonka palvelut koostuvat neuvonta-, koulutus- ja suunnittelupalveluista. Järjestössä oli ongelmana asiantuntijoiden työssä jaksaminen ja sitä kautta työhyvinvointi. Asiantuntijan työhyvinvointia haluttiin parantaa tällä kehittämistehtävällä. Asiantuntijan työhyvinvointiin vaikuttaa hänen kokemuksensa siitä, miten hyvin hän hallitsee työnsä. Työn hallinta on asiantuntijan kykyä hallita kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työhön. Koska ketterien menetelmien mukainen Scrum-työskentelymalli oli tulossa toimeksiantajajärjestön käyttöön lähitulevaisuudessa, valittiin se tämän kehittämistehtävän pohjaksi. Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää, miten Scrum-työskentelymallia käyttäen voidaan parantaa asiantuntijan työhyvinvointia työn hallinnan kautta.
Tutkimuksen tietoperusta koostui työhyvinvoinnin kokonaisuudesta ja siihen vaikuttavista kuormitustekijöistä. Näistä rajattiin tähän kehittämistehtävään käsiteltäviksi psykososiaaliset eli henkiset kuormitustekijät, joilla on vaikutusta asiantuntijan työn hallintaan. Näihin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa johtamisella ja esimiestyöllä, asiantuntijan itsensä johtamisella sekä työyhteisön toiminnalla. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin ketterien menetelmien ja Scrum-työskentelymallin periaatteet.
Tutkimuksen lähestymistapana tässä kehittämistyössä käytettiin konstruktiivista tutkmusta. Uusi tuotos syntyi kokeilusta, joka toteutettiin toimeksiantajajärjestössä kuukauden ajan Scrum-työskentelymallia käyttäen. Työskentelymallin tueksi tehtiin Excel-pohjainen suunnittelutyökalu. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia. Haastatteluista syntyi myös kehitysehdotuksia työskentelymallin käytöstä tulevaisuudessa järjestössä, joten tutkimuksessa oli myös tapaustutkimuksen piirteitä.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta Scrum-työskentelymallin soveltuvan asiantuntijan työn hallinnan tukemiseen ja vaikuttavan positiivisesti asiantuntijan henkiseen työn kuormittavuuteen. Työskentelymallin käyttöönotto vaatii kuitenkin työskentelytavan sisäistämistä, harjoittelua sekä tapauskohtaista soveltamista järjestön eri tiimeissä.
Tutkimuksen tietoperusta koostui työhyvinvoinnin kokonaisuudesta ja siihen vaikuttavista kuormitustekijöistä. Näistä rajattiin tähän kehittämistehtävään käsiteltäviksi psykososiaaliset eli henkiset kuormitustekijät, joilla on vaikutusta asiantuntijan työn hallintaan. Näihin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa johtamisella ja esimiestyöllä, asiantuntijan itsensä johtamisella sekä työyhteisön toiminnalla. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin ketterien menetelmien ja Scrum-työskentelymallin periaatteet.
Tutkimuksen lähestymistapana tässä kehittämistyössä käytettiin konstruktiivista tutkmusta. Uusi tuotos syntyi kokeilusta, joka toteutettiin toimeksiantajajärjestössä kuukauden ajan Scrum-työskentelymallia käyttäen. Työskentelymallin tueksi tehtiin Excel-pohjainen suunnittelutyökalu. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia. Haastatteluista syntyi myös kehitysehdotuksia työskentelymallin käytöstä tulevaisuudessa järjestössä, joten tutkimuksessa oli myös tapaustutkimuksen piirteitä.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta Scrum-työskentelymallin soveltuvan asiantuntijan työn hallinnan tukemiseen ja vaikuttavan positiivisesti asiantuntijan henkiseen työn kuormittavuuteen. Työskentelymallin käyttöönotto vaatii kuitenkin työskentelytavan sisäistämistä, harjoittelua sekä tapauskohtaista soveltamista järjestön eri tiimeissä.